Metsä Group on valinnut ensimmäiset rahoitettavat hankkeet luonnonhoito-ohjelmaansa

Metsä Group perusti syksyllä 2021 kymmenen vuotta kestävän ohjelman, jonka puitteissa se tukee Suomessa talousmetsien ulkopuolella toteutettavia luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia, alueellisesti vaikuttavia kehityshankkeita. Nämä hankkeet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kosteikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja rantaluontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin.

Marraskuun 2021 lopussa päättyneeseen ensimmäiseen hakuun osallistui lähes 40 erilaista hanketta. Ensimmäiset valinnat kohdistuivat seuraaviin hankkeisiin, joihin Metsä Group sijoittaa yhteensä noin 350 000 euroa:

  • Tainionvirran Virtaankosken ennallistamis- ja kunnostustyöt Sysmässä
  • Hiitolanjoen ennallistamis- ja kunnostustyöt Simpeleellä
  • Kosteikkojen huolto- ja korjaustyöt sekä maatalouden ravinteiden pidätykseen soveltuvien maanparannusaineiden käytön kokeilu Lemillä (Kuuksenselkä kuntoon-hanke)
  • Uhanalaisen saimaannieriän elinolojen parantaminen Etelä-Saimaalla ja Kuolimossa (Pro Nieriä-hanke)
  • Kymijoenvesistön latvajärven Pienen pyhäveden kunnostustyöt Mäntyharjulla
  • Kosteikkohankkeet Alavudella, Urjalassa ja Orimattilassa

”Lämmin kiitos kaikille hakemusten lähettäjille. Saimme paljon mielenkiintoisia hankkeita arvioitavaksemme. Valituilla hankkeilla on selkeästi todennettavat luonnon tilaa parantavat vaikutukset ja ryhtiä toteutuksessa”, sanoo luonnonhoito-ohjelmasta vastaava Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salo.

Metsä Groupin luonnonhoito-ohjelmaan liittyviä hankevalintoja tehdään puolivuosittain. Seuraavat päätökset tehdään kesäkuussa 2022, mihin liittyvä hakuaika päättyy toukokuun 2022 lopussa. Seuraava hankehaku avataan täsmennetyillä hakuohjeilla helmikuun 2022 aikana.

Toteutettavan rahoituksen ehtoihin kuuluu, että hankkeella on tutkitusti positiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tai vesistöjen tilaan, hakija on antanut Metsä Groupille oikeat ja riittävät tiedot rahoitettavasta hankekokonaisuudesta, eri rahoituslähteitä on analysoitu, hanke käynnistyy hakemuksen mukaisesti ja hakija toteuttaa seuranta- ja raportointivaatimukset.

Hankearvioinnissa Metsä Group tekee yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran, Itä-Suomen yliopiston sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa.

”Haluamme olla laaja-alaisesti mukana parantamassa Suomen luonnon tilaa myös talousmetsien ulkopuolella. Ensimmäiset hankevalinnat painottuivat vesistöihin. Rohkaisen tuomaan arvioitavaksemme yhä aktiivisemmin myös esimerkiksi pölyttäjiin, lintuihin ja uusiin luonnon monimuotoisuutta tai vesistöjen tilaa parantaviin teknologioihin liittyviä hankkeita”, kommentoi Tomi Salo.

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Group aloittaa uuden keskustelusarjan metsien hoidosta ja puunkäytöstä

Metsä Group haluaa kuunnella erilaisia näkemyksiä metsistä. Metsä Group haastaa alan asiantuntijat keskustelemaan luonnon, metsäalan ja koko kansakunnan tulevaisuudesta. Metsät puhuttavat ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi talouden ja työllisyyden näkökulmista. Rakentavaa vuoropuhelua tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Nyt julkistettava On keskustelun aika -videosarja vie asiantuntijat juontaja Baba Lybeckin johdolla pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan metsien hoidosta, puunkäytöstä, hiilinieluista, monimuotoisuudesta, metsien suojelusta sekä metsänomistamisesta.

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.

OP ottaa käyttöön ihmislähtöisen tekoälyn arviointimallin ja julkaisee ensimmäisen läpinäkyvyysraportin tekoälystään

Tekoälyn nopea yleistyminen kasvattaa kuluttajien odotuksia heidän käyttämiensä palveluiden sisältämän tekoälyn toiminnan ja hallinnoinnin kuvaamiseksi. OP on luonut tähän tarpeeseen ihmislähtöisen mallin tekoälypalveluidensa läpinäkyvyyden arvioimiseksi ja parantamiseksi. Ensimmäinen arviointimalliin perustuva tekoälyn läpinäkyvyysraportti kuvaa OP:n suosituimpiin kuuluvan Talouden tasapaino -palvelun tekoälyä.