Jo yli tuhat Valion maitotilaa laskenut maidontuotannon hiilijalanjäljen − laskenta antaa suunnan päästöjen pienentämiseen

Valion maitotilakohtaisen hiilitaseen seurannassa on käytössä Suomen ilmastoon ja olosuhteisiin kehitetty, sertifioitu Valio Carbo® ympäristölaskuri. Vuonna 2021 jo yli tuhat maitotilaa eli noin neljännes Valion kaikista maitotiloista laski tuottamansa maidon hiilijalanjäljen. Valion maitotiloilla tuotetun maidon eli ns. raakamaidon keskimääräinen hiilijalanjälki on laskentojen mukaan 1,06 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti. Tulos on merkittävä, sillä mukana on 35 prosenttia Valion vastaanottamasta maidosta ja siis jo noin 28 prosenttia koko Suomen maidontuotannosta. Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on n. 2,5 CO2-ekvivalenttia per litra (FAO). 

Valion ilmasto-ohjelman tavoitteena on nollata maidontuotannon arvoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan maitotiloilla, sillä alkutuotannossa muodostuu noin 85–95 prosenttia maidon koko ilmastovaikutuksista. Tämän lisäksi Valion tavoitteena on vähentää merkittävästi päästöjä myös omassa tuotannossa eli tehtaissa, kuljetuksissa ja pakkauksissa.

Hiilijalanjälkilaskenta ohjaa päästöjen pienentämistä mutta kertoo vähän todellisista ilmastovaikutuksista

Hiilijalanjälki on ennen kaikkea työväline ja keino seurata onnistumista päästöjen vähentämisessä. Luku ei kuitenkaan välttämättä kerro kovinkaan hyvin yksittäisen tuotteen ilmastovaikutuksista.

Valion kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev on kehittänyt Valion hiilijalanjälkilaskentaa nyt neljä vuotta ja kouluttanut 1 800 Valion maitotilallista ympäristölaskurin käyttöön. Hänen mukaansa elintarvikkeiden yksittäiset hiilijalanjälkiluvut ovat pahimmillaan harhaanjohtavia ja turhia, sillä ne eivät kerro mitään ilman kontekstia ja tietoa siitä, miten laskenta on tehty.

”Hiilijalanjälkilaskentaa voi tehdä hyvin monella eri tavalla, ja tulos riippuu siitä, millainen laskutapa valitaan. Myös tuotanto-olot tiloilla vaikuttavat maidon hiilijalanjälkeen. Valion meijereihin kuljetetun maidon hiilijalanjälki vaihtelee tyypillisesti välillä 0,7–1,4 CO2-ekvivalenttia per litra. Teemme laskentaa tarkimmalla mahdollisella tasolla ja jokaisen tilan todellisilla luvuilla sen sijaan, että käyttäisimme arvioihin perustuvia lukuja”, Aleksi Astaptsev havainnollistaa.

Erilaisten laskutapojen lisäksi maataloustuotteiden elinkaariarvioinnista puuttuvat vielä maaperävaikutukset, eli kuinka paljon maa sitoo tai päästää hiiltä. Vielä ei ole riittävästi tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon kivennäismailla voidaan sitoa hiiltä ympärivuotisen nurmiviljelyn avulla, eikä toisaalta siitä, kuinka paljon päästöjä turvepeltojen viljelystä aiheutuu. Hiilijalanjälkilaskennassa ei myöskään huomioida ravintoarvoja. Yksittäisten tuotteiden sijaan on huomioitava kokonaisuus eli koko ateria ja sen ravintoaineet.

”Emme syö kiloja, vaan ravintoaineita, joilla pyrimme mahdollisimman tasapainoiseen ravitsemukseen. Täysin erilaisten tuotteiden vertailu ei ole järkevää, sillä eihän kukaan syö vaikkapa kiloa juustoa tai kiloa perunaa päivässä. Kokonaisuus ratkaisee”, Aleksi Astaptsev sanoo.

Laskurista hyvää palautetta maitotilallisilta

Valio Carbo® ympäristölaskurin avulla maitotilallisille avautuu kokonaiskuva oman tilan ympäristövaikutuksista: mikä vaikuttaa paljon ja mikä vähän. Tulos muodostuu maitotilan toimista: hiilijalanjälkeen vaikuttavat peltohehtaarien määrä, nurmiviljelyn määrä, karjan koko, lehmien elinikä ja tuottavuus, tilalla käytetty energia ja polttoainemäärä sekä karjalle syötetty rehu.  

Maitotilayrittäjiltä on tullut erittäin hyvää palautetta. Laskuri on helppo käyttää ja moni maitotilallinen ilahtuu huomatessaan, että tulos on reilusti odotettua pienempi.

”Suomalaiset kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia, mikä on pelkästään hyvä juttu. Meille on tärkeää, että voimme olla mukana ratkaisemassa ruuantuotannon ilmastovaikutuksia ja saamme tuottaa maitoa, josta valmistettuja tuotteita suomalaiset voivat ostaa hyvillä mielin myös tulevaisuudessa. Uskomme, että yhä suurempi osa kuluttajista arvostaa työtämme vastuullisen ruuan tuotannossa”, sanoo maitotilayrittäjä Rami Rauhala Sievistä.

”Tavoitteena vuodelle 2021 oli, että 500 maitotilaa käyttää laskuria. Iloksemme kiinnostus hiilijalanjälkilaskentaa kohtaan on ollut niin suurta, että tuplasimme tavoitteen viime vuoden aikana. Tavoitteemme mukaan vuonna 2024 kaikki Valion 4000 tilaa on laskenut tuottamansa maidon hiilijalanjäljen, Aleksi Astaptsev jatkaa.

Kompensaation sijaan aitoja tekoja omien päästöjen pienentämiseksi

Aleksi Astaptsev kokee, että yritysten tulisi toimia kunnianhimoisesti omien päästöjensä mittaamisessa, raportoinnissa ja pienentämisessä.

”Monen tuotteen kyljessä kerrotaan, että tuotteen päästöt on hyvitetty. Hyvitykset osoitetaan kompensoimalla eli hyvittämällä aiheuttamiaan päästöjä. Hyvitykset osoitetaan tyypillisesti oman tuotantoketjun ulkopuolelle, esimerkiksi metsityshankkeisiin kehitysmaissa. Tämä ei muuta tuotteen todellista hiilijalanjälkeä, ja siksi kompensaatiota ei Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ohjeistusten mukaan saa sisällyttää hiilijalanjälkeen, vaan puhutaan nimenomaan hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Tuottajien olisi ensisijaisesti vältettävä päästöjen muodostumista, sitten pienennettävä niitä ja vasta lopuksi kompensoitava”, hän summaa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Group toteutti yrityskulttuurin vastuullisuutta mittaavan eettisyysbarometrin toista kertaa

Vastuullinen yrityskulttuuri on yksi Metsä Groupin vuodelle 2030 asettamista kestävän kehityksen tavoitteista. Tavoitteen toteutumista mittaavan, toista kertaa toteutetun, eettisyysbarometrin tulosten mukaan lähes jokaisella tutkimuksen osa-alueella on tapahtunut parannusta verrattuna vuoden 2020 mittaukseen. Tutkimukseen vastasi yli 5 600 metsägroupilaista. Useita kehitystoimenpiteitä käynnistetään toiminnan eettisyyden edelleen parantamiseksi.

S-ryhmä laskee yli tuhannen toimipaikkansa lämpötilaa ja varautuu vähentämään sähkönkulutustaan huippukulutuspiikeissä

S-ryhmä sitoutuu kantamaan oman vastuunsa valtakunnallisissa energiansäästötalkoissa. S-ryhmä laskee yli tuhannen toimipaikkansa lämpötilaa yhdellä asteella. Lisäksi kaupparyhmässä varaudutaan vähentämään sähkönkulutusta valtakunnallisten huippukulutuspiikkien aikana aamukahdeksalta ja iltaviideltä. Myös henkilöstö osallistuu ideoimaan energiansäästövinkkejä.

HKScanin nousi parhaiden joukkoon kansainvälisessä ESG-arvioinnissa

Sustainalytics arvioi HKScanin vastuullisuusriskien hallinnan parhaan 8 prosentin joukkoon lähes 600 kansainvälisen elintarvikeyhtiön joukossa (sijoitus on 43. arvioiduista 579 yhtiöstä). Pakattujen ruokien tuottajista HKScan on samassa arviossa parhaan 4 prosentin joukossa (11/338). Sustainalyticsin uusin ESG-arvio HKScanista julkaistiin syyskuussa 2022.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

OP Ryhmä aloittaa energiansäästötalkoot – alentaa toimipaikkojensa lämpötilaa

Ensi talvena sekä energian hinta että sen niukkuus ovat vakava uhka suomalaiselle yhteiskunnalle. OP Ryhmä on päättänyt aloittaa energiansäästötalkoot ja alentaa toimipaikkojensa lämpötilaa ensi alkuun vähintään yhdellä asteella. Tällä ryhmä tavoittelee 5 prosentin säästöä lämmitykseen kuluvaan energiaan. OP Ryhmä haastaa myös muut yritykset sekä asiakkaansa mukaan talkoisiin.