Jo yli tuhat Valion maitotilaa laskenut maidontuotannon hiilijalanjäljen − laskenta antaa suunnan päästöjen pienentämiseen

Valion maitotilakohtaisen hiilitaseen seurannassa on käytössä Suomen ilmastoon ja olosuhteisiin kehitetty, sertifioitu Valio Carbo® ympäristölaskuri. Vuonna 2021 jo yli tuhat maitotilaa eli noin neljännes Valion kaikista maitotiloista laski tuottamansa maidon hiilijalanjäljen. Valion maitotiloilla tuotetun maidon eli ns. raakamaidon keskimääräinen hiilijalanjälki on laskentojen mukaan 1,06 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti. Tulos on merkittävä, sillä mukana on 35 prosenttia Valion vastaanottamasta maidosta ja siis jo noin 28 prosenttia koko Suomen maidontuotannosta. Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on n. 2,5 CO2-ekvivalenttia per litra (FAO). 

Valion ilmasto-ohjelman tavoitteena on nollata maidontuotannon arvoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan maitotiloilla, sillä alkutuotannossa muodostuu noin 85–95 prosenttia maidon koko ilmastovaikutuksista. Tämän lisäksi Valion tavoitteena on vähentää merkittävästi päästöjä myös omassa tuotannossa eli tehtaissa, kuljetuksissa ja pakkauksissa.

Hiilijalanjälkilaskenta ohjaa päästöjen pienentämistä mutta kertoo vähän todellisista ilmastovaikutuksista

Hiilijalanjälki on ennen kaikkea työväline ja keino seurata onnistumista päästöjen vähentämisessä. Luku ei kuitenkaan välttämättä kerro kovinkaan hyvin yksittäisen tuotteen ilmastovaikutuksista.

Valion kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev on kehittänyt Valion hiilijalanjälkilaskentaa nyt neljä vuotta ja kouluttanut 1 800 Valion maitotilallista ympäristölaskurin käyttöön. Hänen mukaansa elintarvikkeiden yksittäiset hiilijalanjälkiluvut ovat pahimmillaan harhaanjohtavia ja turhia, sillä ne eivät kerro mitään ilman kontekstia ja tietoa siitä, miten laskenta on tehty.

”Hiilijalanjälkilaskentaa voi tehdä hyvin monella eri tavalla, ja tulos riippuu siitä, millainen laskutapa valitaan. Myös tuotanto-olot tiloilla vaikuttavat maidon hiilijalanjälkeen. Valion meijereihin kuljetetun maidon hiilijalanjälki vaihtelee tyypillisesti välillä 0,7–1,4 CO2-ekvivalenttia per litra. Teemme laskentaa tarkimmalla mahdollisella tasolla ja jokaisen tilan todellisilla luvuilla sen sijaan, että käyttäisimme arvioihin perustuvia lukuja”, Aleksi Astaptsev havainnollistaa.

Erilaisten laskutapojen lisäksi maataloustuotteiden elinkaariarvioinnista puuttuvat vielä maaperävaikutukset, eli kuinka paljon maa sitoo tai päästää hiiltä. Vielä ei ole riittävästi tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon kivennäismailla voidaan sitoa hiiltä ympärivuotisen nurmiviljelyn avulla, eikä toisaalta siitä, kuinka paljon päästöjä turvepeltojen viljelystä aiheutuu. Hiilijalanjälkilaskennassa ei myöskään huomioida ravintoarvoja. Yksittäisten tuotteiden sijaan on huomioitava kokonaisuus eli koko ateria ja sen ravintoaineet.

”Emme syö kiloja, vaan ravintoaineita, joilla pyrimme mahdollisimman tasapainoiseen ravitsemukseen. Täysin erilaisten tuotteiden vertailu ei ole järkevää, sillä eihän kukaan syö vaikkapa kiloa juustoa tai kiloa perunaa päivässä. Kokonaisuus ratkaisee”, Aleksi Astaptsev sanoo.

Laskurista hyvää palautetta maitotilallisilta

Valio Carbo® ympäristölaskurin avulla maitotilallisille avautuu kokonaiskuva oman tilan ympäristövaikutuksista: mikä vaikuttaa paljon ja mikä vähän. Tulos muodostuu maitotilan toimista: hiilijalanjälkeen vaikuttavat peltohehtaarien määrä, nurmiviljelyn määrä, karjan koko, lehmien elinikä ja tuottavuus, tilalla käytetty energia ja polttoainemäärä sekä karjalle syötetty rehu.  

Maitotilayrittäjiltä on tullut erittäin hyvää palautetta. Laskuri on helppo käyttää ja moni maitotilallinen ilahtuu huomatessaan, että tulos on reilusti odotettua pienempi.

”Suomalaiset kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia, mikä on pelkästään hyvä juttu. Meille on tärkeää, että voimme olla mukana ratkaisemassa ruuantuotannon ilmastovaikutuksia ja saamme tuottaa maitoa, josta valmistettuja tuotteita suomalaiset voivat ostaa hyvillä mielin myös tulevaisuudessa. Uskomme, että yhä suurempi osa kuluttajista arvostaa työtämme vastuullisen ruuan tuotannossa”, sanoo maitotilayrittäjä Rami Rauhala Sievistä.

”Tavoitteena vuodelle 2021 oli, että 500 maitotilaa käyttää laskuria. Iloksemme kiinnostus hiilijalanjälkilaskentaa kohtaan on ollut niin suurta, että tuplasimme tavoitteen viime vuoden aikana. Tavoitteemme mukaan vuonna 2024 kaikki Valion 4000 tilaa on laskenut tuottamansa maidon hiilijalanjäljen, Aleksi Astaptsev jatkaa.

Kompensaation sijaan aitoja tekoja omien päästöjen pienentämiseksi

Aleksi Astaptsev kokee, että yritysten tulisi toimia kunnianhimoisesti omien päästöjensä mittaamisessa, raportoinnissa ja pienentämisessä.

”Monen tuotteen kyljessä kerrotaan, että tuotteen päästöt on hyvitetty. Hyvitykset osoitetaan kompensoimalla eli hyvittämällä aiheuttamiaan päästöjä. Hyvitykset osoitetaan tyypillisesti oman tuotantoketjun ulkopuolelle, esimerkiksi metsityshankkeisiin kehitysmaissa. Tämä ei muuta tuotteen todellista hiilijalanjälkeä, ja siksi kompensaatiota ei Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ohjeistusten mukaan saa sisällyttää hiilijalanjälkeen, vaan puhutaan nimenomaan hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Tuottajien olisi ensisijaisesti vältettävä päästöjen muodostumista, sitten pienennettävä niitä ja vasta lopuksi kompensoitava”, hän summaa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Group aloittaa uuden keskustelusarjan metsien hoidosta ja puunkäytöstä

Metsä Group haluaa kuunnella erilaisia näkemyksiä metsistä. Metsä Group haastaa alan asiantuntijat keskustelemaan luonnon, metsäalan ja koko kansakunnan tulevaisuudesta. Metsät puhuttavat ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi talouden ja työllisyyden näkökulmista. Rakentavaa vuoropuhelua tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Nyt julkistettava On keskustelun aika -videosarja vie asiantuntijat juontaja Baba Lybeckin johdolla pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan metsien hoidosta, puunkäytöstä, hiilinieluista, monimuotoisuudesta, metsien suojelusta sekä metsänomistamisesta.

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.

OP ottaa käyttöön ihmislähtöisen tekoälyn arviointimallin ja julkaisee ensimmäisen läpinäkyvyysraportin tekoälystään

Tekoälyn nopea yleistyminen kasvattaa kuluttajien odotuksia heidän käyttämiensä palveluiden sisältämän tekoälyn toiminnan ja hallinnoinnin kuvaamiseksi. OP on luonut tähän tarpeeseen ihmislähtöisen mallin tekoälypalveluidensa läpinäkyvyyden arvioimiseksi ja parantamiseksi. Ensimmäinen arviointimalliin perustuva tekoälyn läpinäkyvyysraportti kuvaa OP:n suosituimpiin kuuluvan Talouden tasapaino -palvelun tekoälyä.