Nyt ilmestyneen OT-lehden teemana on osuustoiminnan uudet avaukset. Lehdessä käsitellään mm. PTT:n tulevan toimitusjohtajan Iiro Jussilan näkökulmia johtamiseen, talven haasteita pohjoisen vakuutusyhtiöissä ja joulukinkun edelleen visusti pinnalla pysyvää kotimaisuusastetta.
Joulupöytään katetaan kotimainen kinkku
Kinkku on yhä joulupöydän kunkku. Lihan kotimaisuus on arvossaan: ulkomaisen kinkun menekin arvioidaan tänä jouluna yhä pienenevän.
Viime vuosina kinkkuja on popsittu Suomessa 6–7 miljoonaa kiloa eikä tälle joululle odoteta isoa muutosta. Menekkiä on S-ryhmän marketkaupan valikoimapäällikkö Sari Miettusen mukaan vielä hieman aikaista ennustaa.
”Pakastekinkut tulivat S-ryhmän myymälöihin lokakuun loppupuolella ja alkukauden myynti näyttäisi olevan kutakuinkin viime vuoden tasolla”, toteaa Miettunen Osuustoiminta-lehdessä.
Ruokakesko Oy:n tiedottaja Otto Heinonen uskoo, ettei kinkkujen myyntiin ole juuri luvassa muutoksia.
”Kilomäärä pysyy suhteellisen samana kuin viime vuonna, mutta pikkukinkut käynevät kaupaksi isoja paremmin.”
Kinkkujen myyntimäärät ovat olleet laskussa jo useita vuosia. Tiedottaja Marja Latvasalo Atrialta ja markkinointijohtaja Mikko Järvinen HKScan Finland Oy:stä arvioivat tämänvuotisen menekin pysyvän
Joulukinkun pitää olla kotimainen ja perinteisesti valmistettu. Ulkomaisen kinkun markkinaosuus on viime vuosina jäänyt vähäiseksi ja alamäki jatkuu edelleen. Miettunen arvioi kotimaisen kinkun myyntimäärän nousevan S-ryhmässä tänä jouluna 95 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 91 prosenttia.
LähiTapiola Lapin toimitusjohtaja Marjatta Leiviskä: Talvi tuo paineita pohjoisen vakuutusyhtiölle
Lappi on ainutlaatuinen toimintaympäristö myös keskinäisen vakuutustoiminnan näkökulmasta. Pitkät välimatkat lisäävät kustannuksia, ja arktisissa olosuhteissa vahinkosuhteet ovat suuremmat kuin muualla Suomessa.
”Talvi tuo meille haasteita sekä ajoneuvo- että rakennusvakuutuksissa. Meillä on paljon poro- ja moottorikelkkavahinkoja, jotka nostavat vapaaehtoisten ajoneuvovakuutusten korvausmenoa. Myös liukkaat kelit aiheuttavat paljon ojaanajoja ja kolareita, vaikka lappilaiset osaavatkin huomioida talvikelit etelän ihmisiä paremmin”, sanoo LähiTapiola Lapin toimitusjohtaja Marjatta Leiviskä Osuustoiminta-lehdessä.
Pitkät välimatkat lisäävät kustannuksia ja esimerkiksi hinauskulut ovat muuta maata suuremmat. Rakennuspuolella talvi aiheuttaa putkistojen jäätymisiä ja vuotovahinkoja.
”Pelastusyksiköiden etäisyys vaikuttaa siihen, että paloista usein tulee totaalivahinkoja. Pitkä talvi lisää lämmitystarvetta ja tulisijojen käyttöä”, Leiviskä kertoo.
LähiTapiola Lappi on maantieteellisesti Suomen suurin alueyhtiö, jolla on kolme omaa toimistoa ja kymmenen yrittäjävetoista palvelupistettä. Niiden ansiosta alueyhtiö pystyy pitämään kattavaa palveluverkostoa laajalla toimialueella.
Digitaaliset palvelut ovat alueyhtiössä erittäin tärkeitä, ja asiointi siirtyy koko ajan enemmän verkkoon.
”Lappilaiset ovat pitkien etäisyyksien takia tottuneet käyttämään puhelinta ja verkkoa. Täällä toimitaan hyvin ajan hengessä, tietotekniikka ja etäyhteydet ovat kovassa käytössä myös pitkien välimatkojen takia.”
Maailmassa yli 60 000 osuustoiminnallista pankkia
Maailmassa on osuustoimintamuotoisia rahoituslaitoksia yli 60 000, joista noin 7000 sijaitsee Euroopassa, Osuustoiminta-lehti uutisoi. Rahoituslaitosten käytännöt vaihtelevat kuitenkin melkoisesti niiden sijaintipaikasta riippuen.
Euroopassa on noin 4500 osuuspankkia ja lisäksi noin 2400 osuustoiminnallista luottoyhdistystä. Maailmanlaajuisesti osuustoimintamuotoisia rahoituslaitoksia (pankit ja luottoyhdistykset yhteensä) on yli 60 000.
Aina ei ole selvää, mikä lasketaan yksittäiseksi pankiksi. Esimerkiksi alueellisesti organisoituneista Ranskan osuuspankkiryhmistä pankiksi lasketaan yleensä vain alueorganisaatiot. Näin laskettuna esim. Credit Agricole – ryhmässä olisi vuoden 2013 lopussa ollut 39 pankkia. Jos taas laskettaisiin paikalliset organisaatiot pankiksi, niin pelkästään Credit Agricole-ryhmässä pankkeja olisi noin 2 600 (ja Credit Mutuel- ryhmässä ehkä parituhatta). Kuitenkin eurooppalaisissa pankkitilastoissa huomioidaan näiden ryhmien osalta vain alueelliset pankit, kun taas esimerkiksi OP-ryhmän osalta lasketaan myös paikalliset pankit.
Jos seurataan Euroopan osuuspankkien yhdistyksen (European Association of Co-operative Banks) laskutapaa, niin silloin on noin 4230 osuuspankkia EU:n alueella + 316 pankkia Sveitsissä.
Iiro Jussila tarttuu PTT:n ruorii
PTT:n uusi toimitusjohtaja Iiro Jussila sanoo Osuustoiminta-lehden haastattelussa olevansa joukkuepelaaja, joka uskoo myös vahvoihin yksilösuorituksiin.
Professori, kauppatieteiden tohtori Iiro Jussila aloittaa PTT:n toimitusjohtajana ensi vuoden alussa. Jussilan mukaan korkeatasoisen tiedon rooli poliittisessa ja yritysten päätöksenteossa korostuu entisestään nykyisessä informaatioajassa.
”Tarvitaan organisaatioita, jotka erikoistuvat tekemään selkoa monimuotoisesta ja jatkuvasti muuttuvasta toimintaympäristöstä.”
Hän haluaa PTT:n olevan taloutta yleisesti koskevan ennuste- ja ennakointitoiminnan edelläkävijä, joka osaltaan vahvistaa jäsenyhteisöjensä strategiatyötä. Jussila pyrkii myös tekemään PTT:stä houkuttelevan kumppanin yliopistoille ja yhteiskunnan eturivin visionääreille.
”Pyrin pitämään monipuolisen suhteen mediaan. PTT:n tarkoituksen toteuttaminen edellyttää sitä, että toimitusjohtaja on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija eri tiedotusvälineissä”, Jussila toteaa.
Jussilan mukaan PTT:n toimitusjohtaja voi parhaimmillaan toimia linkkinä toimintaympäristön ja tutkimuslaitoksen henkilökunnan välillä.
”Toisin sanoen kytken PTT:n asiantuntijoiden tutkimusosaamisen eri sidosryhmien tarpeisiin. Tässä prosessissa on tärkeää, että henkilökunta kokee tutkimusaiheet mielekkäinä, innostuu ilmaantuvista mahdollisuuksista ja tilaisuuksista kehittää omaa osaamistaan”, toteaa Jussila.
Jussila sanoo, että osuustoimintatutkimus tulee edelleen olemaan keskeinen osa hänen toimintaansa. Hän aikoo myös hoitaa PTT-tehtävän ohessa osa-aikaisesti ot-yritysten johtamisen professuuria Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.
”Tutkimuksia on tekeillä esimerkiksi osuuskuntien yhteiskuntavastuuseen liittyen sekä ot-mallin roolista yrittäjien välisessä yhteistyössä.”
Lue lisää Osuustoiminta-lehdestä!
