Metsät ovat tärkeä osa Suomen taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Suurimman osan metsistä omistavat tavalliset perheet. Millaisia perhemetsänomistajat ovat? Mitä he metsistään ajattelevat? Miten he metsiään käyttävät? Metsänomistaja 2020 –tutkimus pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin.
Kolme tasakymmeniin pyöristettyä lukua kuvaa yksityismetsänomistajien merkitystä: he omistavat metsämaasta 60 %, puuston kasvusta 70 % ja myyvät teollisuudelle 80 % sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta. Perhemetsätiloja on noin 350 000. Omistajia näillä tiloilla on kuitenkin kaksinkertainen määrä, yli 600 000, sillä osan tiloista omistavat puolisot yhdessä ja osa on yhteisomistuksessa joko kuolinpesinä tai yhtyminä.
Metsänomistajakunnan muutoksen nykytilasta ja sen vaikutuksista ei ole saatavilla ajantasaista tietoa. Erityisesti muutosvauhti on aikaisemmin päässyt yllättämään. Uusi laaja tutkimus Suomen metsänomistajista, Metsänomistaja 2020, on käynnistynyt.
Metsänomistajakysely tulossa
Helmikuussa n. 16 000 metsänomistajan postilaatikkoon kolahtaa kysely. Sinä selvitetään muun muassa metsänomistajien käsityksiä siitä, millaisia palveluja he haluavat, mitä mieltä he ovat erilaisista metsän käsittelymenetelmistä tai millaisia yleishyödyllisiä palveluja heidän metsänsä puun lisäksi tuottavat. Kyselyn kautta metsänomistajan ääni tulee kuuluviin. Tuloksia on luvassa vuonna 2020.
Hankkeen yleisenä tavoitteena on tarkastella metsänomistuksen rakenne- ja tavoitemuutosten vaikutuksia metsätaloudelliseen käyttäytymiseen. Hankkeessa lisäksi selvitetään metsätalouden tilakohtaisen kannattavuuden mittaamista ja parantamista. Hanke tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää raakapuumarkkinoita ja parantaa puuraaka-aineen saatavuutta, lisätä metsien käsittelyn ja käytön hyväksyttävyyttä, kehittää metsäpalveluja metsänomistajille, suunnitella metsien eri hyötyjen yhteensovittamista, parantaa metsäpolitiikan keinojen vaikuttavuutta ja yritysmäisen metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä.
Tutkimuksessa on mukana neljä tutkimusorganisaatiota: Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus ja Työtehoseura. Rahoitusta on saatu lisäksi Maa- ja metsätalousministeriöltä, Suomen Metsäsäätiöltä ja Metsämiesten Säätiöltä. Viestinnän tukena on Pohjoisranta BCW.
