Monimuotoisuus yhteiskunnan ja yritysten voimavarana

Monimuotoisuuden edistäminen ja rasismiin kielteisesti suhtautuminen ovat välttämättömiä toimia kestävälle ja eteenpäin pyrkivälle yhteiskunnalle.

Rasismi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää. Rasistiset teot ja asenteet loukkaavat ihmisarvoa. Toisten kunnioittaminen, positiivisen vuorovaikutuksen tavoitteleminen ja toisen asemaan asettuminen tekevät maailmasta paremman paikan niin yksilölle kuin yhteisölle.

Tarvitaan puheiden lisäksi myös tekoja. Yksi polku on kiinnittää huomiota syrjäyttäviin rakenteisiin ja käytäntöihin työelämässä, oppilaitoksissa ja kouluissa.

Yritykset ovat avainasemassa monimuotoisuuden edistämisessä ja näkevätkin sen koko ajan enemmän tärkeäksi. Kun erilaiset taustat, uskomukset ja kokemukset kohtaavat, syntyy uutta. Myös kuluttajat odottavat moninaisuutta ja sosiaalista vastuunkantoa.

Osa yrityksistä on pitkällä ja toiset ensiaskeleita ottamassa monimuotoisuuden ja tasa-arvon huomioimisessa. Luonnollisesti vaikuttaa, onko yrityksen toiminta globaalia vai Suomi-lähtöistä.

Yrityksissä rekrytointeihin liittyvät syrjäyttävät käytännöt on hyvä tunnistaa. Usein ennakkoluulot vaikuttavat ja rekrytointeja tehdään toistuvasti samalla kaavalla.

Osuustoimintayritykset ovat sitoutuneet yhteistyössä edistämään yhdenvertaisuutta. Vuonna 2019 laadittiin Osuustoiminnan yhteisen kestävän kehityksen sitoumus.

Osuustoiminnallisten yritysten päätöksenteko perustuu demokraattiseen jäsenhallintoon. Yritykset ovat sitoutuneet yhteistyössä kasvattamaan monimuotoisuutta kaikilla päätöksentekoportailla, erityisesti hallituksissa sekä yritysten ylimmässä johdossa. (kts. linkki alla)

Monimuotoisuuden edistäminen on teko kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Suvaitsevaisuus, rasisminvastaisuus ja rakenteellisen syrjinnän poistaminen ovat kaikkien vastuulla. Osuustoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten taloudellista ja yhteisöllistä toimintaa voi rakentaa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ohjaavina arvoina.

Oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvo yhteiskunta tarvitsee laajemminkin. Erityistä huomiota yhteiskunnassa tulee kiinnittää lapsiin ja nuoriin, jotka ovat rakenteellisen syrjinnän ja rasismin kohteena. Heitä tulee rohkaista unelmoimaan ja haaveilemaan sekä tukea, etteivät syrjäyttävät rakenteet ja asenteet kutista heitä ja heidän unelmiaan.

Mari Kokko
toimitusjohtaja
Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo

Jaa artikkeli

Lue myös

Hauki on kala – miksi osuustoimintaa on niin vaikea ymmärtää?

”Kuka tässä on tyhmä: ihmiset, kaupparyhmät vai minä itse”, kysyi Pekka Seppänen Ylen Pyöreä Pöytä -podcastissa viime viikolla. Hän oli suivaantunut S-ryhmän ennätyksellisiin kuukausibonuksiin ja ylipäänsä kauppojen kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmiin ja referoiden sanoi kuta kuinkin näin: ”Mitä rahaa se (bonus) on? Asiakkaiden omaa rahaa. S-ryhmä on saanut korotta pitää sitä lainassa ja antaa nyt korotta takaisin. Tässä ei ole mitään hurraamista. Järjestelmät maksavat satoja miljoonia, eivätkä tuota mitään uutta hyvää yhtään kenellekään.” Niinpä niin. Osuuskunta jäsenomisteisena yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa näille jäsenille heidän tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja tilanteessa, jossa liiketoiminnassa syntyy voittoa, jakaa tämä voitto jäsenille takaisin, on edelleen valtaosalle ihmisistä täysin tuntematon toimintaperiaate. Edelleen yli 100 vuoden olemassaolon jälkeen.

Osuustoiminnan arvot muuttuvat teoiksi

Pellervon Päivässä huhtikuussa palkittaan ensimmäistä kertaa Vuoden osuustoimintateko. Teko, jolla on ollut positiivisia heijastuksia tai jättänyt merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan, yhteisöön tai yksilöön.