Andelsförbundetin puheenjohtajalle Stefan Saaristolle merkittävä ansiomerkki  

Osuustoimintakeskus Pellervo ry on myöntänyt Finlands Svenska Andelsförbundin puheenjohtaja Stefan Saaristolle Kooperationens förtjänstmedalj av I klass -ansiomerkin tunnustuksena hänen merkittävästä työstään osuustoiminnan piirissä. Andelsförbundet on ruotsin- ja kaksikielisten osuuskuntien yhteistoimintajärjestö ja sillä on 31 jäsentä neljässä maakunnassa. 

Myönnetty ruotsinkielinen ansiomerkki on harvinainen ja asettuu korkealle Pellervon ansiomerkkien sarjassa. Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Kalervo Kallio vuonna 1949. Mitali myönnetään poikkeuksellisen ansiokkaasta ja yleensä pitkäaikaisesta toiminnasta osuustoiminnallisen tai keskinäisen yhteistoiminnan hyväksi.

Saariston rooli valtakunnallisessa ja alueellisessa osuustoiminnassa on ollut keskeinen. Hän on toiminut pitkään Finlands Svenska Andelsförbundin hallituksessa ja vuodesta 2019 alkaen sen puheenjohtajana. Lisäksi hän on ollut jäsenenä Pellervon valtuuskunnassa ja on nyttemmin sen hallituksessa. 

Näissä tehtävissä Stefan Saaristo on ollut poikkeuksellisella tavalla vaikuttamassa suomen- ja ruotsinkielisen osuustoiminnan keskinäisten suhteiden tiivistymiseen, joista ovat esimerkkeinä järjestöjen yhtenäinen jäsenpolitiikka ja pohjoismaisen yhteistyön vahvistuminen. 

Saaristo on toiminut yhteensä 20 vuotta päällikkö- ja johtajatehtävissä teollisuudessa, näistä 13 vuotta osuustoiminnan parissa Osuuskunta Pohjanmaan Lihan toimitusjohtajana.  Hänellä on yhteensä 18 vuoden kokemus luottamustehtävistä liha-alan tuottajaosuuskunnissa ja niiden osakkuusyrityksissä, lisäksi hän vaikuttaa Vaasan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja Pohjanmaa-Österbotten OP-liiton hallituksen jäsenenä. 

Saaristo on kotoisin Maalahdesta, koulutukseltaan agrologi ja ammatiltaan maaseutuyrittäjä. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon vuosikokous pidetään 30.9. Helsingissä

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokous pidetään 30. syyskuuta Helsingissä. Virallinen kokouskutsu lähetetään myöhemmin. Kokous siirtyi jo toisena vuonna peräkkäin koronaepidemian vuoksi syksyyn. Päätös ajankohdasta odotti poikkeuslakia, joka teki yrityksille, osuuskunnille ja yrityksille mahdolliseksi lykätä kokouksiaan tavanomaisesta ajankohdasta.