Ilkka Uusitalo valtuuskunnalle: Osuuskunnista apua energiakriisiin?

Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajan avauspuhe 
Kokous 2/2022, Helsinki
 
Elämme monella tavoin kriisiaikaa. Sekä globaalilla että Suomen tasolla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n äskettäin julkistettu tutkimus kertoo huolestuttavia asioita: Maaseudun ja kaupungin välille on noussut yhä vahvempi juopa. Maalaisiksi itsensä mieltävät kokevat maaseudun olevan akuutin kriisin keskellä. Kaupunkilaisiksi itsensä kokevat suomalaiset eivät ole kovin huolissaan, eivätkä kaikilta osin niin kiinnostuneitakaan maaseudun asioista.

Maaseutu- ja kaupunkiväestöt elävät EVA:n mukaan eri todellisuuksissa. Todettakoon tässä yhteydessä, että alle puolet suomalaisista mieltää itsensä puhtaasti kaupunkilaisiksi. Enemmistö – kolme viidestä (57%) – ajattelee, että maaseudun kriisin syventyminen vaarantaa tulevaisuudessa kansallisen eheyden.  

Osuustoimintayritykset ovat tässä maassa vahvoja niin maalla kuin kaupungissakin. Jäsenmäärältään suurimmat sijaitsevat siellä, missä suurin osa suomalaisista asuu. Siis pääkaupunkiseudulla. OP Uusimaalla on jäseniä 343 000 ja peräti HOK Elannolla 653 000. Tradekallakin jäseniä on noin 200 000.

Toisaalta suomalaisten tuottajien elinkeinon selkänojana on useimmissa tapauksissa osuuskunta, kuten me kaikki vallan hyvin tiedämme. Vastakkainasettelu ei ole kenenkään etu. Pellervo on kaikkien osuuskuntien puolestapuhuja.

Osuustoiminta on yhteisön arvoon perustuva talousmalli, jossa tavoitteena on aina enemmän kuin vain oma menestys. Joskin moni eläintuottaja on nyt niin ahtaassa raossa, että mahdollisuus edes siihen oman edun ajamiseen tuntuu liki mahdottomalta. Rehun, sähkön, ja lannoitteiden hintaan ei yksittäisellä elinkeinonharjoittajalla ole vaikutusvaltaa, ja tuotannosta saatava korvauskin on hyvin tavallisesti vain ilmoitusasia.  

Osuustoiminnan tehtävänä on löytää uusia ratkaisuja. Mitä voimme kehittää yhdessä, jotta olosuhteet olisivat meille suotuisammat? Yksi mahdollinen keino on pyrkiä vaikuttamaan energian hintaan osuuskuntien avulla. Pellervon jäsenistä oivaksi esimerkiksi tältä alalta kelpaa ainakin Oulun Seudun Sähkö, noin 20 000 jäsenen kuluttajaosuuskunta. Se on oman tuotantonsa avulla pystynyt pitämään myymänsä sähkön jäsenhinnat vakaina ja markkinoiden edullisimpien joukossa. Ensi vuonnakin tarkoitus on käyttää ainakin 10 miljoonaa euroa jäsenhinnan tukemiseen.

Sinänsä mukava, että hallitus on valmistellut lain, jolla pyritään ylisuurten sähkön ja fossiilisten polttoaineiden myyntivoittojen leikkaamiseen. Laki on lausuntokierroksella nyt ja tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. Ajatuksena on asettaa tuotoille 33 prosentin vero. Leikkuri menisi päälle, mikäli sijoitetulle pääomalle olisi näkyvissä tuottoa viisi prosenttia tai enemmän, ja näillä rahoilla valtio tukisi ylisuuriksi nousseiden sähkölaskujen maksajia.

Tämä on erinomainen ajatus, mutta kyse on kuitenkin vain väliaikaiseksi tarkoitetusta ratkaisusta. Osuustoiminta tuo onnistuessaan vakautta ja pysyvyyttä.   

Toki meillä on maassa myös noin 30 puuhaketta hyödyntävää lämpöosuuskuntaa. Unohtamatta tietenkään Metsäliittoa, joka on energian suhteen täysin omavarainen. Nyt on kuitenkin hyvä hetki keskustella siitä, miten Suomeen saataisiin lisää energiaa tuottavia osuuskuntia. Kuka ryhtyisi tässä aloitteelliseksi? Pellervo on tammikuussa järjestämässä eduskunnan osuustoimintaryhmälle seminaaria, jossa syvennytään nimenomaan tähän teemaan. Lainsäädännölliset haasteet ja mahdolliset hidasteet on selvitettävä, mutta osuustoiminta tarvitsee toki myös aloitteellisia tekijöitä, puuhamiehiä ja -naisia.

Niitä aktiiveja on tässä joukossa: Valtuuskunnan iltakoulun ohjelma on tänään tärkeääkin tärkeämpi: Ryhdymme keskustelemaan meitä osuustoimijoita yhdistävistä asioista ja siitä, millaisen Pellervon haluamme jatkossa. Mikä on Pellervon rooli näinä epävakaina aikoina, jolloin erilaiset ajatuksemme asioiden pysyvyydestä ovat tulleet moneen kertaan kyseenalaistetuksi? Mihin Pellervon tulee pyrkiä, mitä me jäsenyritysten edustajat tulevaisuuden osuustoiminnalta toivomme?

Toivon kaikille siis hyvin antoisaa iltakoulua ja vilkasta strategiakeskustelua! Nyt on aika sanoa mielipiteensä. Katsotaan yhdessä eteenpäin!

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.