Osuuskunta on näkyvä ja hyödynnetty yritysmuoto, linjaa Pellervon toiminnan tavoitetilaksi järjestön uusi strategia. Valtuuskunta hyväksyi sen kevätkokouksessaan Helsingissä maaliskuun 14. päivä. Yritysmuodon aiempaa parempi tunnettuus liitetään tässä sekä kaikkiin osuuskuntien palvelujen käyttäjiin, päätöksentekijöihin että uusien yritysten perustajiin.
Lisäksi tavoitteena on, että järjestö itsessään on osuuskuntien luotettu kumppani, jossa tekemisen perustat ovat kunnossa. Pellervon visiona on olla osuustoiminnan mahdollistaja, kehittäjä ja puolestapuhuja, joka edistää hyvinvointia, palveluita ja yrittämistä Suomessa.
Strategia on linjattu koskemaan vuosia 2023-2026 ja se korvaa vuonna 2018 tehdyn strategian. Toki ajatuksena on – niin kuin nykyään tyypillisesti ajatellaan – että päivitystyötä voidaan tehdä tarvittaessa aiemminkin.
Utelias, aktiivinen ja yhteistyökykyinen
Jotta Pellervolle asetetut tavoitteet täyttyisivät, tulee sen olla toiminnassaan utelias, aktiivinen ja yhteistyökykyinen. Näin se pystyy olemaan vaikuttava viestijä ja yhdistävä toimija erikokoisille osuuskunnille.
Pellervo tulee myös nykyistä vahvemmin toteuttaa osuuskunta-aiheisen tiedon ja datan tuottamisen koordinointia ja kokoamista sekä popularisointia. Tiedon kotipesänä toimiminen on tärkeä osa Pellervon tehtäväkenttää.
Sisäisesti puolestaan linjataan, että järjestö on hyvä työnantaja, jossa henkilöstön osaaminen on korkeatasoista ja jonka talous on vahva.
Strategian toteutumista seurataan kuudella eri mittarilla. Niissä jokaisessa on kyse jonkin valitun tavoitteen edistymisestä prosentti- tai määrälukuna. Osassa niissä aineiston muodostavat ulkopuoliset tutkimukset ja selvitykset, kuten säännöllisesti aiemminkin toteutettu tunnettuustutkimus.
Arvopohjaisuus kiinnostaa yleisesti
Strategiatyö aloitettiin Pellervossa jo viime kesäkuussa, jolloin teemaa pohjustettiin sekä järjestön hallituksessa että valtuuskunnassa. Syksyllä sisältöä työstettiin sekä toimihenkilöiden kesken että puheenjohtajistosta koostuvassa ohjausryhmässä. Välipalautteita haettiin tietysti koko hallinnosta. Ulkopuolista konsulttia ei käytetty.
Strategiatavoitteiden tukijalaksi kirjattiin hahmotelma toimintaympäristöstä. Siinä todetaan muun muassa, että kiinnostus yritysten yhteiskunnallista roolia kohtaan on kasvanut. Arvopohjainen yritystoiminta puhuttelee yhä useampaa suomalaista, ja vaatimus vastuullisuusteoista tarjoaa osuuskunnille mahdollisuuden erottautua.
Toimintaympäristön kuvauksessa uskotaan, että nyt on käsillä osuuskuntien uusi aika. Osuustoiminnalliset yritykset tuottavat hyvää niin paikallisesti, alueellisesti kuin koko Suomenkin näkökulmasta. Ymmärrys sitä kohtaan on aiempaa suurempi ja yleinen arvostus vakautta kohtaan on lisääntynyt.
Nimenmuutos vireille
Osana strategiaprosessia on pohdittu myös Pellervon nimeä. Näin tehtiin viimeksi viisi vuotta sitten, ja nyt merkittävin lopputulos oli linjassa aiemman ajattelun kanssa: Pellervo on ja pysyy, kokonaan uutta nimeä ei lähdetä kehittelemään.
Pientä hienosäätöä koettiin kuitenkin tarpeelliseksi tehdä. Aiemmin käytetty etuliite ”Osuustoimintakeskus” on tarkoitus jättää historiaan, ja viralliseksi nimeksi esitetään ”Osuuskuntien keskusjärjestö” Pellervoa.
Nimimuutos vaatii sääntöuudistusta, ja päätösvalta sen suhteen on vuosikokouksella. Mikäli järjestön jäsenistö asian hyväksyy, uusi nimi astuu voimaan huhtikuun 13. päivä. Pellervon visuaalisena tunnuksena jo parikymmentä vuotta ollut pallo pysyy käytössä jatkossakin.
