Karilta irti – Ehdolle osuuskunnan hallintoon?

Monessa osuuskunnassa mietitään tänäkin syksynä hallinnon valintoja. Sopivista ja pätevistä ehdokkaista voi olla pula.  Osuuskunnan päättäjien kannattaa kysyä, onko ongelma osin itse aiheutettu?

Olen ollut osuuskaupan jäsen lähes 30 vuotta. Keväällä innostuin ajatuksesta, että lähtisin ehdolle edustajistovaaliin. Sanoista tekoihin. Otin yhteyttä osuuskaupan vaalitoimikuntaan. Ei muuta kuin planketteja täyttämään ja katsomaan sopivaa vaalilistaa. Siinä tulikin ensimmäinen tenkkapoo. Vaalilistat olivat poliittisten puolueiden muodostamia. Oman listan tekeminen on mahdollista – työlästä toki. Mutta läpipääsy siltä on yhtä todennäköistä kuin Suomen jalkapallokulta MM-kisoissa. Oma työnsä oli selvittää, kenelle soittaa ja mikä lista tuntui sopivalta.

Asia eteni ripeästi ja kohta jo kiirehdittiin valokuvausta. Kunnes eräs tuttava aivan ohimennen kysyi, että oletkos muuten vaalioikeutettu? – Siis mitä? Puolet iästäni olen ollut osuuskaupan jäsen, miksi en? ”Tehän olette muuttaneet naapurikuntaan.” En voinut uskoa korviani! Kymmenen kilometriä naapurikunnan puolella. Miten se voisi vaikuttaa asiaan, kun edelleen asioin samassa osuuskaupassa? Asiaa sitten selvitettiin ihan juristivoimin. Pakko oli uskoa. Osuuskaupan säännöt kielsivät muiden kuin ”osuuskaupan toimialueella” asuvien ehdokkuuden vaaleissa.

Kokemus osoitti, että osuuskunnan hyvä tahto ei riitä saamaan ehdokkaita, jos rakenteet eivät ole tätä päivää. Kuntarajat elävät ja ihmiset liikkuvat. Onko osuuskunnalla varaa hukata vaikkapa syntymäkunnasta muuttaneiden nuorten potentiaali? Tiedän, että monet osuuskunnat askaroivat sen edessä, että hyvillä ehdokkailla ei ole halua tai aikaa lähteä mukaan. Tuskin ne tyrmäisivät, jos joku ihan itse ilmoittautuisi. Vaikkei asuisi juuri osuuskunnan ydinalueella.

Kunniakkaaseen ikään ehtineiden osuuskuntien sääntöihin tai sisäisiin ohjeisiin voi kätkeytyä mekanismeja, jotka turhaan hidastavat uusien ehdokkaiden mukaan saamista hallinnon tehtäviin. Voi siellä olla vielä perinteitä ja asenteitakin.

Hyvä hallinto on koostumukseltaan monipuolinen. Siellä on nuoria ja kokeneita. Ihmisiä – niin naisia kuin miehiä – eri ammateista. Jäseniä kenties naapurikunnasta tai naapurimaakunnastakin. Tätä ei kannata nähdä uhkana vaan mahdollisuutena.

…………
Blogini ”Karilta irti” arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella. Toivon jatkokeskustelua aiheesta tällä palstalla ja varsinkin jokapäiväisessä työssä.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.