Karilta irti – Yksityiskohtien hirvittävä sekamelska

Opiskelin 80-luvulla Viikissä maatalousteknologiaa, jossa yhtenä kurssina oli työoppi. Teknologiaan sopivasti työoppi tarkasteli tekemistä mekaanisena suorituksena. Sieltä jäi mieleen muutamia oppeja:

  1. Työsuoritus on sarja peräkkäisiä vaiheita, jotka ovat mitattavissa. Havainnoimalla ja kellottamalla saadaan vaiheelle normikesto, jota voidaan käyttää työn suunnittelussa. Kun työvaiheet pannaan peräkkäin, voidaan laskea yksittäiselle työsuoritukselle normiaika. Niinpä akunkenkien puhdistukselle ja tiskikoneen tyhjennykselle voidaan laskea normiaika.
  2. Apuaika: tätä tarvitaan sen takia, että työsuoritukset eivät tapahdu optimaalisesti ilman virheitä ja häiriöitä. Lisäksi apuaikaa tarvitaan työsuorituksen valmisteluun ja lopetukseen. Tyypillisesti apuaika on 30 % normiajan päälle.
  3. Työn joutuisuus: tämä on yksilöllinen tekijä, ihmiset kun ovat erilaisia. Joutuisuutta voidaan parantaa kannustavalla palkkauksella.

Työoppi opetti paljon – ainakin teoriassa. Aikaa ei kannata käyttää väärin, koska se on arvokasta. Työn tuottavuutta voi kehittää, kun seuraa tekemisiään. Se on vähän sama kuin rahankäyttö. Usein yllättyy, mihin rahat menevät. Niin on ajankin kanssa. Apuaikaa voi kutistaa ja taas tekemisen tuottavuus paranee.

Loppuvuoden kiireissä, kun maailma pitää saada jouluksi valmiiksi, asiat kasaantuvat yksityiskohtien sekamelskaksi. Homma alkaa aamusta: koiran vienti ulos räntäsateeseen, tsekkaus onko kahvinkeitin ladattu (ei ole, olisi pitänyt tehdä valmiiksi illalla), ovatko sukat ja paidat valmiina (pyykissä/silittämättä), kännykkä valmiina (pimennyt, ei ladattu), silmälasit tallessa (hukassa ja eivät löydy hämärässä ilman silmälaseja; olivat jääneet eilisen takin taskuun, löytyvät iltapäivällä kotiin tullessa) jne. Töissä aamu jatkuu siltä osin suunnitellusti, että normikellotettu aamukahvi hoituu 4:ssä minuutissa. Tulostin ei sitten toimikaan, kun reititin on hajonnut (kaikki apuajat käyttöön ja lainataan seuraavaltakin päivältä osa!).

Joulunaluskiireitä ei selvästikään ole kellotettu riittävästi. Miksi asiakkaiden joulutervehdykset tuppaavat jäämään viime tinkaan? Alkuvuoden kalenteri täytyy hallitsemattomasti, mihin laittaisin toiminnan suunnittelupalaverin (ai niin, sehän olisi pitänyt suunnitella jo lokakuussa…).

Yritin kerran (apuajalla) laskea aamutoimien vaiheiden määrää (ilman häiriöitä, normiperiaatteella). Pääsin helposti yli 50 vaiheeseen. Ei ihme, että peilin edessä joskus ahdistaa… ;)

Pitäisikö joulu kellottaa ja normittaa, ettei tulisi jouluähky? Vai onko sittenkin parempi noudattaa runoilija Heli Laaksosen neuvoa? Siitä runo alla.

Hyvää, rauhallista ja levollista joulua lukijoille!

Kummottos viätetä hiano joulu

JOULUPATJA (by Heli Laaksonen)

  1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial
  2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
  3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
  4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja -eläinten kans.
  5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine on kiället.
  6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.
Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid