TEM:n selvitys: Osuuskuntien mahdollisuudet paremmin käyttöön

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä suositellaan osuuskuntien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä turvallisen yksinyrittämisen ja yhteisöllisen yrittämisen alustana.

Ministeri Jari Lindström antoi valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulalle toimeksiannon työllisyyskokeilujen selvityksestä tammikuussa 2016. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä ja työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi.

Selvitysaineistossa tuli selvästi esiin erilaisten osuuskuntien paremman hyödyntämisen tarve työllistymisen ja yrittämisen välineenä. Osuuskuntia suositeltiin eri tavoin niin osatyökykyisten, nuorten kuin maahanmuuttajienkin työllistymisen muotona. Lisäksi osuuskunta tuli esille uusien työnteon muotojen mahdollistajana (yhteisöllinen yrittäminen, itsensä työllistäminen).

Esimerkkeinä tulivat esille ensinnäkin Luovan talouden osuuskunta Lilith innovatiivisena ja pitkäjänteisenä työ- ja yrittäjyysosuuskunnan esimerkkinä, jonka toimintamallia ollaan kehittämässä ja tuotteistamassa.
Toisena esimerkkinä selvitystyössä tuli esille Kiipula-säätiön koordinoima ”Osallisuutta osuuskunnista” -hanke, jossa tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen osuuskuntatoimintaa erityisesti kuntien työllistämispalveluiden ja sosiaalitoimen osatyökykyisille asiakkaille.

Selvityksessä huomiotiin, että osuustoimintaosaamista on viety yrityspalveluihin, mutta niiden laajan tehtäväkentän vuoksi osuustoiminta ei tule riittävän näkyväksi työllistymis- ja yritysvaihtoehdoksi. Osuuskuntien neuvonnassa on kyse usean henkilön muodostaman ryhmän prosessista, joka vaatii omaa neuvontaotetta, minkä vuoksi osuustoiminnan työllistämis- ja yrityspotentiaali on maassamme selkeästi alihyödynnetty.
Lisäksi osuuskuntiin liittyi myös ongelmia ja epävarmuutta tulkitaanko osuuskunnan jäsen työttömyysturvassa yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Epävarmuuden nähtiin haittaavan ihmisten työllistymistä. Epävarmuuden koettiin lisääntyneen vuoden 2016 alusta voimaan tulleiden työttömyysturvalain muutosten myötä.

Lainsäädäntöä kehitettävä

Selvityksen mukaan osuustoiminta tulisi tehdä näkyväksi työllisyyden edistämisen välineeksi työttömille työnhakijoille ja matalan kynnyksen yritystoimintana. Tämä edellyttää, että työllisyysneuvonnassa niin TE-palveluissa kuin kunnissakin tunnetaan työosuustoiminta yhtenä työllistymisen väylänä ja osataan tuoda se esiin asiakkaille. Myös työnhakijoille tulisi tiedotuksen kautta kertoa työosuustoiminnan mahdollisuudet ja perusperiaatteet kiinnostuksen herättämiseksi.
Selvityksessä tuotiin myös esille Osuuskunnan joukkoistamisalusta -hankkeessa (TEKES) Tampereen yliopistossa kehitetty ja sen hallinnoima alusta, joka tarjoaa käyttöön työkalun, jolla osuuskuntaa harkitsevat toisilleen tuntemattomatkin henkilöt voivat löytää toisensa ja ryhmäytyä.

Selvityksen mukaan itsensä työllistäjän työttömyysturvan ongelmien ratkaiseminen helpottaisi myös osuuskuntamuotoista yrittämistä. Lainsäädännön kehittämisessä tulisi tunnistaa henkilöstöomisteiset osuuskunnat, joiden jäsenten työmarkkina-asemassa yhdistyy yrityksen omistus-rahoitus, ja hallintasuhde sekä palkkasuhde.
Hallituksen toimintasuunnitelman yrittäjyyspaketti ja mikroyrittäjyyttä koskevat suunnitelmat eivät sisällä osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä koskevia kehityshankkeita. Osuuskunnat kuitenkin tarjoavat nykyisiin työmarkkinoiden muutoksiin hyvin vastaavan mahdollisuuden sekä itsensä työllistämiseen että myös yhteisölliseen yrittämiseen.

Maria Kaisa Aula ehdotti selvityksessä hallitukselle toimenpiteitä, jotka terävöittävät hallituksen työllisyyttä tukevien kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanoa, saavat vähemmällä aikaan enemmän, edistävät hallituksen omaa visiota sekä byrokratian purkamista. Yksi ehdotuksista oli osuuskuntien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen.

Ehdotuksia käsiteltiin hallituksen strategiaistunnossa huhtikuussa ja osa ehdotuksista otettiin huomioon toimintasuunnitelman päivityksessä. Ei kuitenkaan ehdotusta osuuskunnista. Maria Kaisa Aula suositteli hallitukselle kuitenkin jatkokehitystyötä osuuskuntien mahdollisuuksista turvallisen yksinyrittämisen ja yhteisöllisen yrittämisen alustana, mikä myös edellyttää yhteistyötä alan toimijoiden kanssa nykyisten esteiden ja ongelmien kartoittamiseksi.

Hallitus päivittää työllisyyden edistämisen välineitään myös syksyllä 2016.

Lue koko selvitys TÄSTÄ (osuuskuntia koskeva kohta s.146-148)

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.