Osuustoimintayritykset sitoutuvat yhteistyössä kasvattamaan monimuotoista ja tasa-arvoista osuustoimintaa kaikilla päätöksentekoportailla erityisesti hallituksissa sekä yritysten ylimmässä johdossa.

Suomen valtion laatima työkalu

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus eli Sitoumus2050 on konkreettinen työkalu, jolla Suomessa voidaan edistä globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa eli Agenda 2030:a eli YK:n 17 Kestävän Kehityksen tavoitteen toteutumista. Sitoumukset löytyvät osoitteesta www.sitoumus2050.fi

Osuustoimintakeskus Pellervo on tehnyt osuustoimintayrityksille nyt yhteisen kattositoumuksen, johon osuustoiminnalliset yritykset liittyvät omilla toimenpidesitoumuksillaan. Toimenpidesitoumuksen voi tehdä osoitteessa https://www.sitoumus2050.fi/web/sitoumus2050/selaa-sitoumuksia#//details/411437.

Sitoumus edistää yhdenvertaisuutta

Osuustoiminnallisten yritysten (esim. kuluttajaosuuskunnat, osuuspankit, keskinäiset vakuutusyhtiöt, maataloustuottajien ja metsänomistajien osuuskunnat, vesiosuuskunnat ja pk-osuuskunnat) päätöksenteko perustuu demokraattiseen jäsenhallintoon.

Osuuskunnissa on kaikki tai jotkut seuraavista päätöksentekoelimistä: osuuskunnan kokous tai edustajisto, hallintoneuvosto ja hallitus. Merkittävässä roolissa on myös toimitusjohtaja tai pääjohtaja sekä johtoryhmä. Osuustoiminnalliset yritykset sitoutuvatkin kasvattamaan monimuotoisuutta osuustoiminnassa, erityisesti hallinnossa sekä yritysten ylimmässä johdossa.

Monimuotoisuus kaikilla päätöksentekoportailla on osuuskunnissa tärkeää. Esimerkiksi naiset eivät ole vielä vuonna 2019 tarpeeksi vahvasti edustettuina erityisesti osuuskuntien hallituksissa, eivätkä varsinkaan niiden puheenjohtajina tai varapuheenjohtajina. Myös toimitusjohtajissa, pääjohtajissa ja johtoryhmien jäseninä on vähän naisia. Lisäksi nuoret ja maahanmuuttajat ovat aliedustettuina ja osatyökykyisten työmahdollisuuksiin osuuskunnat voisivat vastata myös nykyistä paremmin.

Jäsendemokratia perustuu siihen, että jäsenet valitsevat itse vaaleilla keskuudestaan osuuskuntansa päätöksentekijät. On huomioitava, että ehdokkaat edustajiston vaaleihin syntyvät jäsenten keskuudessa ja vapaa äänestäminen (ehdokkaan valinta) on kunkin jäsenen demokraattinen oikeus, mihin ei voi määrätä sukupuoli- tai muita tasavertaisuuskiintiöitä.

Osuustoiminnalla on kuitenkin myös yhteiset, kansainvälisesti määritetyt arvot kuten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, joiden mukaan niiden kuuluu toimia. Tutkimustulokset monimuotoisten hallitusten positiivisista vaikutuksista ovat myös varsin kiistattomia.

Näistä näkökulmista osuustoiminnallisten yritysten tulisi olla edelläkävijöitä, kun katsotaan hallintoelinten koostumusta ja monimuotoisuutta. Jäsendemokratiaan pohjautuvina organisaatioina osuuskunnilla on hyvät mahdollisuudet edistää monimuotoisuutta myös yritysten päätöksentekijöissä ja johdossa.

Mitä uutta sitoumuksessa?

Osuustoiminnalliset yritykset eivät ole aiemmin yhdessä sitoutuneet edistämään mitään kestävän kehityksen teemaa. Monimuotoisuuden lisäämistä varsinkaan hallinnon ja johdon tasolla ei ole julkisesti ja määrätietoisesti asetettu yhteiseksi tavoitteeksi aiemmin.

Jaa artikkeli