Kysymyksiä ja vastauksia osuuskuntien kokouksista koronakriisin aikana

Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen vastasi poikkeuslakia koskeneessa Pellervon Aamussa 23.4.2020 muun muassa seuraavaa:

1. Jos osuuskunnassa on jäseniä, joilla ei ole halua tai osaamista käyttää älylaitetta, voidaanko etäkokous silti pitää?
Vastaus: Kyllä voidaan. Jäsenellä on aina halutessaan mahdollisuus tulla kokouspaikalle tai valtuuttaa asiamies edustamaan häntä kokouksessa.

2. Jos kaikilta osallistujilta on saatu vahvistus, että osallistuvat etänä, onko silti osoitettava myös fyysinen kokouspaikka?
V: Kyllä.

3. Voiko hallituksen pj toimia yhdistyksen vuosikokouksen puheenjohtajana?
V: Osuuskuntalaissa tai säännöissä ei ole asetettu kokouksen puheenjohtajalle erityisiä kelpoisuusehtoja, joten periaatteessa kyllä voi. Se ei kuitenkaan ole suotavaa, sillä kokous päättää mm. vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja hallituksen puheenjohtaja on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn.

4. Mitä teknistä alustaa suosittelette etäkokoukselle?
V: Pellervo ei valitettavasti voi antaa teknisiä suosituksia, siinä suhteessa tulee kääntyä järjestelmäammattilaisten puoleen.

5. Miten toimitaan, jos etäkokouksen aikana tulee teknisiä ongelmia, jonkun osallistujan osalta, eli yhteys ei toimi tai katkeilee?
V: Ensisijaisesti osallistujan vastuulla on varmistaa yhteytensä toimivuus. Mikäli järjestäjän yhteydessä on haasteita, kokouksen etenemisessä on käytettävä harkintaa.

6. Osissa osuuskunnissa on hallintoneuvosto, joka päättää kutsua edustajiston koolle. Päättääkö tällöin esim. ennakkoilmoittautumisesta tai etäosallistumisesta hallitus vai hallintoneuvosto?
V: Poikkeuslakia lienee syytä tulkita niin, että siinä on annettu hallitukselle sellainen hallituksen erityistoimivaltaan kuuluva tehtävä, jota ei voida siirtää hallintoneuvostolle.

Koronakriisiin liittyvää poikkeuslakia koskevia kysymyksiä ja vastauksia päivitetään tänne myöhemmin lisää.

Webinaaritallenne.
Esitysdiat.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.