Osuustoiminnan vahvuuksia on se, että se on sitoutunut Suomeen niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina, mutta vastakohta globaalille kapitalismille se ei ole, todettiin Pellervon järjestämässä SuomiAreenan keskustelussa helteisessä Helsingissä. Allas Sea Poolin lavalle kokoontuivat 13. heinäkuuta S-ryhmän pääjohtaja Hannu Krook, OP-ryhmän viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tuuli Kousa, europarlamentaarikko ja Tradekan hallituksen puheenjohtaja Eero Heinäluoma sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Keskustelua veti toimittaja Heikki Pursiainen.
”Terveessä taloudessa tarvitaan monenlaista yritystä. Osuustoiminnan katoamista ennustettiin 80-luvulla, mutta niin vain se nykyään menestyy. Siinä on tietysti osansa modernilla liikkeenjohdolla. Viimeisen 20 vuoden aikana on tullut mukaan vahva ymmärrys kannattavuudesta,” Eero Heinäluoma totesi.
Juho Romakkaniemi oli hyvin samaa mieltä. Osuustoiminta on hyvä kilpailukyvyn kirittäjä. On hyvä, että markkinataloudessa on mukana yrityksiä, joilla on eri näkökulma asioihin.
”Osuustoiminnan ero on siinä, että meitä ei voi myydä”, kiteytti Eero Heinäluoma. Myöhemmin hän lisäsi, että ”Osuustoimintayrityksen päätöksenteossa on mukana monta muutakin elementtiä kuin pääoman tuotto.”
Hannu Krook puolestaan sanoi, että osuustoiminnan suuria vahvuuksia ovat S-ryhmän näkökulmasta virkeä alueellisuus ja suomalaisen työn tukeminen.”
Poliitikoilla ei merkittävää ohjausvaltaa isoissa yrityksissä
Heikki Pursiainen heitti panelisteille erilaisia väitteitä ja olettamuksia osuustoiminnasta, joihin tehtävänä oli vastata kyllä tai ei. Yksi selkeän mielipideyhteneväisyyden saanut oli ”Poliitikot käyttävät merkittävää ohjausvaltaa isoissa osuustoimintayrityksissä.” Kaikki olivat tätä väitettä vastaan:
”Poliitikkokytköstä on viime vuosikymmeninä purettu,” Tuuli Kousa sanoi. Puhujista kaikilla muilla paitsi Krookilla on taustaa myös puoluepolitiikassa.
Myös nuorten mukaansaamisesta puhuttiin:
”Osuustoiminta on yksi yhteisöllisimmistä yritysmuodoista, kyllä se nuoria kiinnostaa,” arvioi Hannu Krook. Kuitenkin nuorten mukaansaaminen isojen osuuskuntien hallintoon tunnistettiin merkittäväksi haasteeksi.
”Tarvitaan uusia vaikuttamisen muotoja nuorille,” Tuuli Kousa muistutti. Hänen mukaansa OP on lahjoittanut viime vuosina 110 miljoonaa euroa osuustoiminnan yliopisto-opetukseen, jolla toivottavasti on koko ajan enemmän vaikutusta myös nuorten osuustoimintaosaamiseen.
Ero vastuullisuudessa on kaventunut, mutta se on hyvä
Keskustelu alkoi ja loppui vastuullisuusteemaan. Financial Timesissa toissa syksynä käynnistynyt pohdinta kapitalismin tulevaisuudesta liittyi vahvasti yritysten vastuullisuusrooliin. Juho Romakkaniemi sanoi, ettei globaali kapitalismi sinällään ole osuustoiminnan vastakohta.
”Mielikuvallisesti osuustoiminta on minusta vastuullisuudessaan yhä muita edellä, mutta maali liikkuu koko ajan,” Tuuli Kousa pohti.
”Etumatka kapenee. Mutta se on yksinomaan positiivinen asia!” summasi Eero Heinäluoma. Osuustoimintaa tarvitaan silti yhä, siitä Suomi Areenan tämänvuotisessa osuustoimintapaneelissa vallitsi suuri yksimielisyys.
