Iso joukko yritysjohtajia ja tutkijoita vetoaa opetus- ja kulttuuriministereihin, että osuustoiminta saataisiin vahvemmin mukaan suomalaiseen kouluopetukseen. Syynä on yhteinen huoli siitä, että osuustoiminnallisten yritysten edustama yritys- ja talousmalli näkyy koulujärjestelmässä nyt erittäin huonosti.
Allekirjoittajien joukossa ovat mm. S-ryhmän pääjohtaja Hannu Krook, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Juha Koponen, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn ja Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta.
Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna kahdeksalla prosentilla, yli 35 miljardiin euroon. Kyseessä ovat käyttäjäomisteiset yritykset, joiden omistajina on yli 90 % suomalaisista aikuisista.
– Osuustoiminnan idean ymmärtäminen on tärkeää, sillä yritysmuoto tarjoaa sekä globaalisti että kansallisesti monia mahdollisuuksia lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja parantaa elämänlaatua. Lisäksi osuuskunnat ovat meidän suomalaisten yhteistä ankkurivarallisuutta, toteaa adressin yhtenä luovuttajana toiminut johtamisen professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta.
Yhteensä 131 yritysjohdon edustajan, 24 tutkijan ja korkeakouluopettajan, 15 järjestöjohtajan ja 16 muun osuustoiminnan edistämisen parissa työskentelevän henkilön allekirjoittama vetoomus luovutettiin OKM:n ministereille Petri Honkoselle perjantaina 9. ja Li Anderssonille tiistaina 13. syyskuuta. Allekirjoittajat edustavat kattavasti suomalaisen osuustoiminnan keskeisiä vaikuttajia.
Sijoittajaomisteisuus tarvitsee vaihtoehtoja
– Yrityksiin ja talouteen liittyvät koulusisällöt käsittelevät nykyisin asioita lähtökohtaisesti sijoittajaomisteisten yritysten näkökulmasta. Vetoamme muutoksen puolesta: Osuustoiminnan olisi tultava lapsille ja nuorille tutuksi tasaveroisesti muiden yritysmallien kanssa, muistuttaa puolestaan osuustoiminnan keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.
Kyse ei ole vain yrittäjyyskasvatuksesta vaan osuustoiminnan merkityksen ja sen arvojen sekä periaatteiden opettamisesta ikäkaudelle sopivalla tavalla esiopetuksesta aina korkea-asteelle saakka.
– Korkea-asteella osuustoiminnan tutkimus on toistaiseksi melko vähäistä ja teoriat nojaavat yksityis- tai sijoittajaomisteisten yritysten kontekstissa tehtyihin havaintoihin. Myös tähän tulee saada muutos, koska osuuskunnat eroavat perustavaa laatua olevalla tavalla näistä yrityksistä, esimerkiksi toiminnan tarkoituksen osalta, kuvaa tilannetta itse useita aiheeseen liittyviä tutkimusartikkeleita kirjoittanut Anu Puusa.
Vetoomustekstissä muistutetaan, että osuuskunta on ihmiskeskeinen yritys. Toimintamalli tukee sellaisia YK:n periaatteita kuten rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet, ympäristön suojelu ja sukupuolten välinen tasa-arvo.
Osuuskunta on yleinen malli niin kuluttaja-, tuottaja-, työ- kuin infrapalveluiden kuten veden tai laajakaistan tarjoajana. Tämä talousmuoto tarjoaa työkaluja käsitellä aikamme globaaleja megatrendejä: ilmastonmuutosta, jakamistaloutta ja digitalisaatiota. Se edistää yhteisöllisyyttä, paikallisuutta ja vastuullisuutta.
Lisäksi osuustoiminta tarjoaa matalan kynnyksen yrittäjyyteen. Se on monessa tapauksessa hyvä tapa työllistää itse itsensä. Yhteisöllinen ja joustava yritysmuoto sopii yhteisyrittämisen malliksi kaikille aloille.
– Osuustoiminnalla olisi jälleen paljon annettavaa kriisistä selviytymiseen. Siksi lapsille ja nuorille tulee antaa valmiudet sen käyttämiseen osana omia ratkaisuja hallita elämää. Tieto tuo mahdollisuuksia, vetoomuksessa muistutetaan.
