Pellervon ja Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin toinen yhteinen osuustoimintaseminaari järjestettiin Tampereen yliopistolla 2.9.. Seminaari keskittyi erityisesti osuustoiminnan kilpailuetuihin ja asiakasomistajuuden arvoon eri sidosryhmille.
Osuustoimintayritysten johtamisen professori Iiro Jussila Lappeenrannan yliopistosta valotti puheenvuorossaan osuustoimintamallin ydinajatuksia.
”Osuustoiminnan ytimessä on vapaaehtoinen yhteenliittyminen. Yhteistoiminnalla saavutetaan taloudellisia etuja ja voidaan ratkaista erilaisia ongelmia. Vaikka yksilöillä on aina henkilökohtaisia tarpeita, toiminnan pitää palvella yhteistä päämäärää”, Jussila linjasi.
- Osuuskunnan jäsenilleen tuomat hyödyt eivät ole vain taloudellisia, linjasi professori Iiro Jussila.
”Digitalisaatio muuttaa tulevaisuudessa osuuskunnan jäsenten vuorovaikutusta ja yrityksen eri sidosryhmien osallistumista ennennäkemättömällä tavalla.”
Hän korosti, että osuuskunnan jäsenilleen tarjoamat hyödyt eivät ole ainoastaan rahallisia. Tavoitteena on kokonaishyvinvointi, mukaan lukien ihmisen sosiaalipsykologiset tarpeet.
”Tärkeä osa osuustoimintaa on yksilöiden henkisen kasvun ja kehittymisen tukeminen.”
Osuustoimintamalli perustuu Jussilan mukaan oikeudenmukaisuuteen. Tuotettu lisäarvo jaetaan reilusti jäsenten kesken kaikki voittaa –periaatteella.
”Jos lehmät eivät voi hyvin, ei tule laatumaitoa”
Valio valittiin Suomen vastuullisimmaksi brändiksi vuonna 2015.
Tilaisuudessa puhunut Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme määritti vastuullisuuden olevan olennainen osa Valion perustehtävää.
”Valion vastuu omistajilleen, eli suomalaisille maitotiloille, on yksiselitteisesti turvata maatalousyrittäjien mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoaan nyt ja tulevaisuudessa”, totesi Hurme.
Hän kuitenkin myönsi, että Valio ei ole pystynyt täysin täyttämään omistajiensa odotuksia. Tällä hän viittasi maidon tuottajahintaan, jota Valio on joutunut tiukentuneen markkinatilanteen ja Venäjän vastapakotteiden vuoksi laskemaan.
Maitomarkkinoita myllertävät entisestään EU:n poistuneet maitokiintiöt, jotka vapauttivat maidontuotannon huhtikuun alusta.
Annikka Hurme painotti, että myös maidontuottajilla on velvollisuuksia kuluttajia kohtaan. Vastuu ulottuu eläinten hyvinvoinnista laadukkaisiin tuotteisiin.
”Jos lehmät eivät voi hyvin, ei tule laatumaitoa, erikoistuotteita eikä tilityshintaa”, Hurme summasi.
Tutkimuksella ja tuotekehityksellä on ollut Valiossa merkittävä rooli Artturi Ilmari Virtasen ajoista lähtien. Innovaatiotyössä tärkeää on tiedeyhteisön kanssa tehtävä tiivis yhteistyö.
”Valiolla on yli tuhat tuotetta, joka vuosi tulee yli sata uutuutta.”
Laatutuotteet takaavat Hurmeen mukaan myös ruuan huoltovarmuuden Suomessa.
”Mikäli Valion kokoinen yritys tekisi vain bulkkia ja pakkaisi perustuotteita, Suomessa ei olisi enää nykyisen kaltaista maidontuotantoa”, sanoi Hurme.
”Kauppamies, jolta puuttuu hinku, ei tee kauppaa”, Tapparan mieheksi tunnustautunut Rauno Korpi sanaili.
Jääkiekkokaukalosta yritysvalmentajaksi
LähiTapiola Pirkanmaan hallituksen jäsen, tunnettu jääkiekkovalmentaja Rauno Korpi käsitteli alustuksessaan sitouttamista. Sitoutumisen edellytys on, että ihminen tuntee työnsä mielekkääksi. Sen sijaan jos motivaatio puuttuu, työn laatu yleensä kärsii.
”Kauppamies, jolta puuttuu hinku, ei tee kauppaa”, nykyisin yritysvalmentajana toimiva Korpi muotoili.
Hänen mukaansa motivaatiosta kasvaa myös työtyytyväisyys. Korpi on huomannut saman ilmiön myös joukkueurheilussa.
”1980-luvulla jääkiekkojoukkueet olivat vielä perheyhteisöjä, joissa riideltiin ja kinattiin, mutta aina tiedettiin, mihin yhdessä haluttiin mennä. Kun jääkiekko sitten muuttui ammattilaismaailmaksi, teemana oli osta, myy, vaihda ja varasta. Nykyisin sitoutuminen on yhä vaikeampaa, kun pelaaja on kuin kauppatavaraa, jolle tehdään kahden vuoden sopimuksia”, arvioi Korpi.
Osuustoiminnan johtamisessa on ymmärrettävä yritysmallin arvopohja, Sami Karhu muistutti.
Toimintaympäristö rajussa muutoksessa
”Osuustoiminta on johtamiskysymys, jolle pohjan luo tasapainoa hakeva, ihmisiä ja yhteisöjä voimaannuttava arvopohja”, tiivisti päivän annin Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu.
Osuustoimintayritysten toimintaympäristö on Karhun mukaan sama kuin muilla yrityksillä.
”Nyt painottuvat globalisaation mukanaan tuoma kilpailukentän muutos, geopolitiikka ja Suomen heijastuvat kansainväliset kriisit, muuttuvat kulutustottumukset ja kansalaisten luottamus talouden kehitykseen.”
Läsnä ovat myös valloilleen päässyt tietoteknistyminen sekä pyrkimys ratkaista luonnonvarakysymys kestävän kehityksen mukaisesti.
”Jälleen ihminen muuttaa työtä ja työ muuttaa ihmistä. Aivotyö ja odotukset työelämältä muuttavat johtamista”, sanoi Karhu.
Osuustoimintatutkimuksen kehitys Tampereen yliopistossa on ollut Karhun mukaan myönteistä. Valmisteilla on esimerkiksi Suomen ensimmäinen väitöskirja keskinäisyydestä. Tampereen yliopisto kuuluu lisäksi osuustoimintaopetuksen Coop Network Studies -yliopistoverkostoon.
”Meillä on Tampereen yliopiston kanssa menossa myös kaksi Tekes-hanketta, jotka liittyvät yritysmallimme edelleen kehittämiseen. Hankkeet käsittelevät joukkorahoitusta ja jaetun arvon johtamista”, Sami Karhu kertoi.
Teksti ja kuvat: Riku-Matti Akkanen
