Osuustoiminnan Vuosikirja 2016: PKO:lle hattutemppu

Parhaat osuuskaupat: PKO:lle hattutemppu

Osuustoiminta-lehden osuuskauppavertailussa PKO Pohjois-Karjalasta voitti osuuskauppojen sarjan liiketoiminnan kehittämisessä. Viime vuosi oli jo kolmas perättäinen kärkisija PKO:lle.
Vuonna 2015 parhaiten pärjäsivät PKO:n ohella Pohjanmaalainen Osuuskauppa KPO sekä kolmannella sijalla oleva Osuuskauppa Keula Raumalta.

PKO lunasti paalupaikan selvästi 48/50 pisteellään, sijoittuen kaikilla viidellä mittarilla kärkikymmenykseen.

Toiseksi tullut KPO jäi kärjestä jälkeen edellisvuoden tapaan neljällä pisteellä.

Kolmannelle sijalle nousi edelliskerran vitonen Osuuskauppa Keula. Keula ohitti hyvin petranneen HOK-Elannon niukasti yhdellä pisteellä.

Osuuskauppavertailussa kaupat arvioidaan viidellä liiketoiminnan mittarilla: liikevaihdon ja jäsenmäärän muutos prosentuaalisesti, liikeylijäämä suhteessa taseen keskiarvoon ja liikevaihtoon sekä kaupan omavaraisuus. Osuuskauppa sai pisteitä joka osa-alueesta sen mukaan, kuinka hyvin se oli pärjännyt muiden osuuskauppojen joukossa. Parhaan kymmenyksen (kahden parhaan) joukkoon pääsystä sai 10 pistettä, toiseksi parhaaseen kymmenykseen sijoittumisesta yhdeksän pistettä ja niin edelleen.

PeeÄssä osuuskaupoista ja Utajärvi osuuspankeista bonus-kärjessä

Osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt maksoivat yhdessä etuja ja bonuksia noin 6,3 miljoonalle jäsenelleen 712 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 113 euroa/jäsen.
Osuuskuntien maksamat bonukset omistajajäsenilleen olivat 543 miljoonaa euroa vuonna 2015, joka on pari prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. OP Ryhmän pankkien maksamat bonukset kasvoivat edelleen neljä prosenttia 197 miljoonaan.

Osuuskaupat ovat ylivoimaisesti suurin bonusten maksaja kaikista osuuskunnista 343 miljoonan euron bonuksilla.

Osuuskauppojen paras jäsenten palkitsija oli jälleen Kuopiolainen PeeÄssä, jonka 111 000 asiakasomistajaa saivat bonusta, maksutapaetua, osuuspääoman korkoa ja ylijäämän palautusta vuodessa keskimäärin noin 250 euroa per jäsen.

Osuuspankeista parhaaksi bonusten maksajaksi nousi tällä kertaa Utajärven OP, ohittaen kärkipaikan neljä kertaa peräkkäin pokanneen Nauvon (Nagu). Utajärven jäsenet saivat keskimäärin 153 euroa bonusta vuodessa.

Yhteensä Suomen kaikki keskinäiset yhtiöt jakoivat omistajilleen 170 miljoonaa euroa. LähiTapiola -ryhmän asiakkaat kuittasivat vuonna 2015 vahinkovakuutuksista lähes 45 miljoonan ja henkivakuutuksista 10 miljoonan edut.

Osuustoimintayritykset maksoivat tuloveroa 0,5 miljardia euroa

Osuustoimintayritykset ovat maksaneet tuloveroja viimeisen 10 vuoden aikana 3,5 miljardia. Viime vuoden tuloveropotti pysyi osuustoimintayrityksillä vuoden 2014 tasolla, ollen yli 0,5 miljardia euroa.

Osuustoiminta-lehti seuraa noin 330 perinteisen osuustoimintayrityksen tuloverokertymää vuosittain. Suurin veronmaksaja on viime vuosina ollut hyvää tulosta tahkonnut OP ryhmä. Viime vuosi ei ollut poikkeus, sillä OP Ryhmän tuloveroista kertyi neljännesmiljardin hyöty yhteiskunnalle. Summa vastaa noin puolta kaikkien osuustoimintayritysten tuloveroista.
Toiseksi suurimmaksi veronmaksajaksi päätyi jälleen Metsä Group. Yhtiö tilitti veroja 113 miljoonan edestä. Kolmanneksi suurin veronmaksaja oli LähiTapiola –ryhmä noin 50 miljoonan yhteenlasketuilla tuloveroilla.

Pienosuuskunnat etsivät vielä kasvua

Pellervo-Seura on luonut Patentti- ja Rekisterihallituksen (PRH) Yritysrekisteristä laatuaan ensimmäisen aineiston, jolla voidaan tarkastella pienten osuuskuntien taloudellista asemaa. Aineisto tehtiin satunnaisotannalla ja sen suuruus oli 152 osuuskuntaa.

Aineistosta rajattiin pois vesi- ja viemäriosuuskunnat sekä meijerit, puhelinosuuskunnat ja muut vastaavat perinteiset osuuskunnat. Aineistoon otettiin mukaan sellaiset osuuskunnat, joiden liikevaihto oli yli 10 846 euroa, mutta alle 10 miljoonaa. Tämä on Tilastokeskuksen määritelmä pienestä yrityksestä. Aineistossa on mukana myös jonkin verran isoja osuuskuntia, jotka vaikuttavat keskiarvoja kohottavasti.

Yritysrekisterissä oli osuuskuntia, joiden tilinpäätöstä ei ollut saatavilla tai tilinpäätös oli vanhempi kuin vuodelta 2014. Nämä rajattiin pois aineistosta.
Liikevaihdoltaan osuuskunnat olivat pieniä, kuten oli odotettua. Keskimäärin liikevaihto oli noin 200 000 euroa. Taseet puolestaan olivat keskimäärin noin 260 tuhannen euron suuruisia. Tarkasteltujen pienosuuskuntien liiketulos oli alhainen ja jäi noin kuuden tuhannen euron tasolle.

Rahoitusasema on keskimäärin tyydyttävä. Omavaraisuusaste on runsaat 35 prosenttia, vaikka pienellä yrityksellä se tosin tulisi olla korkeampi taloudellisen pelivaran säilyttämiseksi. Maksuvalmius on osuuskunnilla keskimäärin hyvä.

Pellervo-Seura tulee jatkamaan pienosuuskuntien talouden ja rahoituksen analysointia vuosittain PRH:n rekisterin avulla.
Pienosuuskuntien määrä kasvaa edelleen tasaisesti. Vuonna 2015 perustettiin yhteensä 230 osuuskuntaa, ja osuuskuntien yhteismäärä ylitti äskettäin 5 000. Toimialoista eniten osuuskuntia on taiteen, viihteen ja kulttuurin alalla.

Osuustoimintayritykset hyviä yrityskansalaisia

Yritys- eli yhteiskuntavastuun raportointi tulee kaikille suuryrityksille pakolliseksi ensi vuodesta alkaen myös Suomessa.
Uusi laki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Raportoinnin pakollisuus koskee vain yritystä, jos se työllistää vähintään 500 henkeä ja liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai sen tase yli 20 miljoonaa.

EU:n käynnistämää lakihanketta valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö. TEM ei anna yrityksille asiasta erillistä ohjeistusta. Mutta EU-komissio on valmistelemassa ohjeistusta, joka ei kuitenkaan ole sitovaa. Siitäkin tiedotetaan yrityksille 6.12. mennessä.

”Ohjeistus tulee sisältämään sekä yleiset että alakohtaiset ei-taloudelliset suorituskykymittarit. Myös monimuotoisuus – kuten johdon ja hallinnon ikä, sukupuoli sekä koulutus- ja ammattitausta – on uudistuksen keskeisiä lähtökohtia”, kirjoittaa Mauno-Markus Karjalainen OT-lehdessä.

EU:n ajaman uudistuksen taustalla on avoimuuden, läpinäkyvyyden ja kansalaisten luottamuksen lisääminen ikävän finanssikriisin jälkeen. Myös yritysten toimintaympäristön yhdenmukaisuutta halutaan parantaa. Esimerkiksi maakohtaista veroraportointia (voitot, verot ja valtiontuet) tullaan kaikilta isoilta kansainvälisiltä konserneilta vaatimaan.
Monet suuryritykset ovat Suomessa raportoineet yritysvastuustaan vapaaehtoisesti jo vuosituhannen taitteesta alkaen.

”Silloin ensimmäisenä osuustoimintayrityksenä kattavan raportin ehti julkaista OP Ryhmä. Kilpailijoista Kesko starttasi muutamia vuosia aiemmin”, Karjalainen kirjoittaa.
Uusi laki tuo raportoijia lisää, mutta ennen muuta halutaan parantaa nykyisen kirjavan raportoinnin tasoa, laajuutta ja tietojen vertailukelpoisuutta.

Lisätietoja:
Riku-Matti Akkanen, toimituspäällikkö (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen@pellervo.fi

Lue lisää Osuustoiminta-lehdestä!
http://otlehti.pellervo.fi/

Lataa linkistä taulukot:

1) Osuuskunnat ja keskinäiset henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt
http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/osuustoimintayritykset2015.pdf

2) Parhaat Osuuspankit ja –kaupat
http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/pankit-ja-kaupat2015/

3) Vastuullisuuden kehitysportaat
http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/vastuullisuuden-kehitysportaat2015.pdf

Jaa artikkeli

Lue myös

Ny arbetslivsprofessur vid Åbo Akademi

Åbo Akademi inrättar en ny arbetslivsprofessur vid Handelshögskolan. Professurens fokus kommer att ligga på hållbart entreprenörskap och kooperation inom små och medelstora företag och glesortsutveckling. Den affilierade professuren möjliggörs genom donationer som tillfallit universitetet genom den statliga motfinansieringskampanjen som avslutades i juni.

Tänä vuonna vietetään jo 100. Kansainvälistä osuustoimintapäivää

Perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina osuuskunnat eri puolilla maailmaa viettävät kansainvälistä osuustoimintapäivää (#CoopsDay). 2.heinäkuuta 2022 juhlitaan jo 100. kerran. Kymmenen vuotta sitten vietettiin YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta, joka toi esiin osuuskuntien ainutlaatuisen panoksen maailman kehittämiseen. Vuoden 2022 osuustoimintapäivän tunnuslause "Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa" toistaa tutun kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teeman.

Mari Kokko Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon ja Pellervo Median uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävissään syyskuun 1. päivä. Päätöksen toimitusjohtajanimityksestä teki Pellervon valtuuskunta kokouksessaan Helsingin Pasilassa tiistaina 28. kesäkuuta.