Vastuullinen liiketoiminta ei ole huonoa taloudenpitoa

”Työ tarvitsee palkkansa tai työvoima elää huonosti. Raaka-aineen tuottajan tulee saada osansa, jotta pienviljelijä ja suurempikin tilallinen voi ammattiaan harjoittaa. Tämä tasapainon hakeminen on osuustoiminnassa ikuista eikä lopullista harmoniaa voi koskaan saavuttaa”, muistutti Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Seppo Rytivaara Helsingissä 11. huhtikuuta.

Pellervon Päivässä 2018 puhunut Rytivaara käsitteli puheessaan vastuullista yritystoimintaa, jota osuustoiminta on pyrkinyt edistämään.

Vastuuta vai tehottomuutta?

Hän pohti myös, ovatko vastuullisuus ja tehokkuus vastakohtia ja johtaako ”liika vastuullisuus” tehottomuuteen.

”Välillä sosiaalista vastuuta on korostettu osuustoiminnassa niin paljon, että osuustoimintayritysten talous on mennyt retuperälle. Joskus taas taloudellista vastuuta on korostettu niin, että jäsenet eivät ole meinanneet pysyä kyydissä.”

Tasapainon saavuttaminen on Rytivaaran mukaan taitolaji ja johtamissuoritus. Osuuspankeissa tämä on merkinnyt muun muassa asiakaskäyttäytymisen muutoksen ja uusien digitaalisten palvelukanavien rakentamisen rinnalla tuskaisia konttorien lopetuksia. ”Kylmä pankkimies kyllä ymmärtää konttorien sosiaalisen merkityksen. Mutta kun kaikkiin asiakaskanaviin panostaa, talous niiaa epämukavasti”, totesi Rytivaara, joka toimi aiemmin pitkään Kainuun Osuuspankin toimitusjohtajana.

Osuuskunnat suoraselkäisiä veronmaksajia

Rytivaaran mukaan taloudelliseen vastuuseen kuuluu myös suoraselkäinen veronmaksu omaan yhteiskuntaan, jossa toimitaan ja johon tukeudutaan.

”Tästä onkin tullut erinomainen erottautumistekijä suomalaisille osuustoimintayrityksille. Me emme ketkuile.”

”Rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen ovat mainio lähtökohta ja betoninen perusta rakentaa osuustoimintataloa. Ajatuskaan ei harhaile konsulttioppien ja talouselämän muotioikkujen maailmassa”, kiteytti Rytivaara.

Hän korosti myös, että osuuskunnissa tarvitaan liikkeenjohtamisen arkkitehdit suunnittelemaan talo perustusten päälle. Lopulta jäsenistö, joka osaa talossa elää, pitää sitä kunnossa ja modernisoida.

”Osuustoiminnan tehtävä on olla edelläkävijä. Meidän tulee toimia niin, että olemassa olevat yritykset uudistuvat aina ajassa tyydyttääkseen jäsenistön muuttuvat tarpeet. Näin myös uusia osuustoimintayrityksiä syntyy uusien tarpeiden ympärille.”

Jaa artikkeli

Lue myös

Poikkeuslaille jatkoa: vuosikokokokouksen voi pitää vielä syyskuussa

Hallitus antoi 15.4.2021 esityksen yhteisöjen kokouksia koskevien poikkeussäännösten jatkamisesta 30.6.2022. Nykyinen poikkeuslaki on voimassa 30.6.2021 saakka. Hallituksen esityksen mukaisesti yhteisöjen vuosikokoukset voidaan siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021. Muutoin ehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa poikkeuslakia.

Kantarin tutkimus: Alle puolet nuorista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi 

Osuustoiminnan isoin haaste on, ettei sitä tunneta riittävästi. Kantar TNS selvitti Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n pyynnöstä 18-30 -vuotiaiden suomalaisten asenteita osuustoimintaa ja yhteisyrittäjyyttä kohtaan. Kävi ilmi, että vain 41 % nuorista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi. Joka neljäs arvelee sen olevan yhdistys ja joka viides veikkaa säätiöksi. Kuitenkin tutkimuksen vastaajat suhtautuivat osuustoimintaan pääosin myönteisesti, kun heille siitä kerrottiin.