Vastuullinen liiketoiminta ei ole huonoa taloudenpitoa

”Työ tarvitsee palkkansa tai työvoima elää huonosti. Raaka-aineen tuottajan tulee saada osansa, jotta pienviljelijä ja suurempikin tilallinen voi ammattiaan harjoittaa. Tämä tasapainon hakeminen on osuustoiminnassa ikuista eikä lopullista harmoniaa voi koskaan saavuttaa”, muistutti Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Seppo Rytivaara Helsingissä 11. huhtikuuta.

Pellervon Päivässä 2018 puhunut Rytivaara käsitteli puheessaan vastuullista yritystoimintaa, jota osuustoiminta on pyrkinyt edistämään.

Vastuuta vai tehottomuutta?

Hän pohti myös, ovatko vastuullisuus ja tehokkuus vastakohtia ja johtaako ”liika vastuullisuus” tehottomuuteen.

”Välillä sosiaalista vastuuta on korostettu osuustoiminnassa niin paljon, että osuustoimintayritysten talous on mennyt retuperälle. Joskus taas taloudellista vastuuta on korostettu niin, että jäsenet eivät ole meinanneet pysyä kyydissä.”

Tasapainon saavuttaminen on Rytivaaran mukaan taitolaji ja johtamissuoritus. Osuuspankeissa tämä on merkinnyt muun muassa asiakaskäyttäytymisen muutoksen ja uusien digitaalisten palvelukanavien rakentamisen rinnalla tuskaisia konttorien lopetuksia. ”Kylmä pankkimies kyllä ymmärtää konttorien sosiaalisen merkityksen. Mutta kun kaikkiin asiakaskanaviin panostaa, talous niiaa epämukavasti”, totesi Rytivaara, joka toimi aiemmin pitkään Kainuun Osuuspankin toimitusjohtajana.

Osuuskunnat suoraselkäisiä veronmaksajia

Rytivaaran mukaan taloudelliseen vastuuseen kuuluu myös suoraselkäinen veronmaksu omaan yhteiskuntaan, jossa toimitaan ja johon tukeudutaan.

”Tästä onkin tullut erinomainen erottautumistekijä suomalaisille osuustoimintayrityksille. Me emme ketkuile.”

”Rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen ovat mainio lähtökohta ja betoninen perusta rakentaa osuustoimintataloa. Ajatuskaan ei harhaile konsulttioppien ja talouselämän muotioikkujen maailmassa”, kiteytti Rytivaara.

Hän korosti myös, että osuuskunnissa tarvitaan liikkeenjohtamisen arkkitehdit suunnittelemaan talo perustusten päälle. Lopulta jäsenistö, joka osaa talossa elää, pitää sitä kunnossa ja modernisoida.

”Osuustoiminnan tehtävä on olla edelläkävijä. Meidän tulee toimia niin, että olemassa olevat yritykset uudistuvat aina ajassa tyydyttääkseen jäsenistön muuttuvat tarpeet. Näin myös uusia osuustoimintayrityksiä syntyy uusien tarpeiden ympärille.”

Jaa artikkeli

Lue myös

Sijoitusosuuskunta Arvo on matkalla pörssiin

Keski- ja Pohjoispohjanmaalle alueellista elinvoimaa toiminnallaan tavoitteleva osuuskunta tavoittelee osuuksiensa uudeksi kauppapaikaksi Helsingin pörssissä toimivaa First North -listaa. Siitä tulisi tämän markkinaympäristön ensimmäinen osuuskunta.

Uusi terveyskauppojen yhteisö BioPro osuuskunta luottaa kotimaisuuteen, kauppiasvetoisuuteen ja hyvään henkilökohtaiseen palveluun

Suomeen on syntynyt uusi terveyskaupan yhteisö, kun yhdeksän pitkän linjan terveystuotealan yrittäjää perustivat BioPro osuuskunnan. BioPron toiminta käynnistyi Espoossa keväällä 2022, kun ensimmäinen BioPro -nimen alla toimiva myymälä aloitti toimintansa Espoon Lippulaivassa. Tällä hetkellä kauppoja löytyy jo yhteensä 12 eri puolilla Suomea. Tammikuussa 2023 BioPro kauppiaat kokoontuivat osuuskunnan perustamiskokoukseen, jonka jälkeen yhteistoiminta pääsee virallisemmin käyntiin.