Kysymyksiä ja vastauksia osuuskuntien kokouksista koronakriisin aikana

Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen vastasi poikkeuslakia koskeneessa Pellervon Aamussa 23.4.2020 muun muassa seuraavaa:

1. Jos osuuskunnassa on jäseniä, joilla ei ole halua tai osaamista käyttää älylaitetta, voidaanko etäkokous silti pitää?
Vastaus: Kyllä voidaan. Jäsenellä on aina halutessaan mahdollisuus tulla kokouspaikalle tai valtuuttaa asiamies edustamaan häntä kokouksessa.

2. Jos kaikilta osallistujilta on saatu vahvistus, että osallistuvat etänä, onko silti osoitettava myös fyysinen kokouspaikka?
V: Kyllä.

3. Voiko hallituksen pj toimia yhdistyksen vuosikokouksen puheenjohtajana?
V: Osuuskuntalaissa tai säännöissä ei ole asetettu kokouksen puheenjohtajalle erityisiä kelpoisuusehtoja, joten periaatteessa kyllä voi. Se ei kuitenkaan ole suotavaa, sillä kokous päättää mm. vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja hallituksen puheenjohtaja on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn.

4. Mitä teknistä alustaa suosittelette etäkokoukselle?
V: Pellervo ei valitettavasti voi antaa teknisiä suosituksia, siinä suhteessa tulee kääntyä järjestelmäammattilaisten puoleen.

5. Miten toimitaan, jos etäkokouksen aikana tulee teknisiä ongelmia, jonkun osallistujan osalta, eli yhteys ei toimi tai katkeilee?
V: Ensisijaisesti osallistujan vastuulla on varmistaa yhteytensä toimivuus. Mikäli järjestäjän yhteydessä on haasteita, kokouksen etenemisessä on käytettävä harkintaa.

6. Osissa osuuskunnissa on hallintoneuvosto, joka päättää kutsua edustajiston koolle. Päättääkö tällöin esim. ennakkoilmoittautumisesta tai etäosallistumisesta hallitus vai hallintoneuvosto?
V: Poikkeuslakia lienee syytä tulkita niin, että siinä on annettu hallitukselle sellainen hallituksen erityistoimivaltaan kuuluva tehtävä, jota ei voida siirtää hallintoneuvostolle.

Koronakriisiin liittyvää poikkeuslakia koskevia kysymyksiä ja vastauksia päivitetään tänne myöhemmin lisää.

Webinaaritallenne.
Esitysdiat.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje