Asunto-osuuskuntien kehittäminen kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehdoksi vaatii julkisen vallan toimia

MEDIATIEDOTE 27.8.2020

Asunto-osuuskunta voisi olla hyvä vastaus asumisen kustannusten pienentämiseen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä haasteena kuitenkin on, että aiheesta on liian hajanaista tietoa ja siltä puuttuu niin tarvittavaa sääntelyä kuin julkisen vallan muita toimia kuten kaavoitusratkaisuja. Myös ARA:n takausmalli johtaa siihen, että nyt kehitteillä olevat asunto-osuuskunnat ovat lähinnä vuokra-asumispohjaisia - vaikka omistuspohjaiselle kohtuuhintaisen asumisen innovaatiolle on huutava tarve.

\"Asunto-osuuskuntien kehittämisen osalta ollaan vasta aivan alkutaipaleella. Ratkaistava on sekä asumiseen, sen rahoitukseen että kuluttajasuojaan liittyviä asioita. Keskeisin on tietysti lainsäädäntöpohja. Kun sellaista ei ole, käsitteet ovat sekavat ja sekä rakentamisen että asukkaan rahoituksen saaminen iso ongelma. Osuuskunta-asumista harkitsevan on vaikea vertailla vaihtoehtoja ja pankista on vaikea saada rahoitusta\", toteaa Osuustoimintakeskus Pellervon lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen.

Pellervon taloustutkimus PTT julkisti tänään asunto-osuuskuntia koskevan selvityksen, joka pohjautui 15 lähinnä pääkaupunkiseudulla olevan asunto-osuuskunnan tai suunnitteluvaiheessa olevan hankkeen tutkimiseen. Lisäksi oikeusministeriössä on käynnissä asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita koskeva hanke, jonka yhteydessä selvitetään tarvetta asunto-osuuskuntia koskevalle lainsäädännölle. Selvitys julkaistaan syksyn aikana.

Osuustoimintakeskus Pellervo ry on edistämässä asiaa vahvasti: Aiheen asiantuntijoita on koottu eri tahoilta yhteiseksi keskusteluforumiksi, jossa kartoitetaan parhaillaan asunto-osuuskuntamallin kipukohtia, tehdään tilannekatsaus ja ehdotukset seuraaviksi askeliksi.

\"Vaikka sopimuspohjaisesti voidaan toimia, on lainsäädännöllinen pohja edellytyksenä sille että malli lähtee leviämään ja kehittyy. Se on tärkeää sekä tulevien asukkaiden kannalta että myös rahoittajan kannalta. Niin kauan kuin malliin liittyy epäselvyyttä ei ole edellytyksiä sille, että malli lähtisi laajemmin leviämään,\" Kontkanen muistuttaa.

Laajempaa takausmallia tarvitaan myös

\"Lainsäädännön lisäksi meiltä puuttuu malli asunto-osuuskuntien julkiselle rahoitukselle. Sitä voi olla tarjolla joko ARA:n lainatakauksen turvin tai muulla tavalla. Näin voitaisiin lähteä luomaan vaihtoehtoa, joka on yhteismitallinen asunto-osakeyhtiöiden kanssa. Ja ratkaistaisiin samalla se, että kohtuuhintainen asuminen ei olisi vain ensimmäisen asukkaan oikeus vaan se turvaisi edullisuutta myös jatkossa, \" sanoo Anne Kontkanen.

Vanhat, yli sata vuotta sitten syntyneet asunto-osuuskunnat ovat toimintamalliltaan pitkälti verrattavissa asunto-osakeyhtiöihin. Ne ovat syntyneet ennen asunto-osakeyhtiölain olemassaoloa. Tarve ja tilaus osuuskuntamallisen asumisen toiselle aallolle on, mutta paljon on vielä ratkaisematta.

Vertailua maailmalle tarvitaan myös, esimerkiksi Sveitsissä on jo 2000 asunto-osuuskuntaa, joista kaksi kolmasosaa on Zürichissä tai sen lähialueilla. Julkinen taho on siellä vahvasti osuuskuntien rahoituksessa mukana.

Hyvien suomalaisinnovaatioiden löytämiseksi on tehtävä vielä töitä. Siinä merkittävänä siivittäjänä olisi valtion signaali sille, että kohtuuhintaisen asumisen ratkaisuja lähdetään vahvasti kehittämään.

Asunto-osuuskunnassa on paljon potentiaalia olla ratkaisu niille, jotka eivät halua tai voi kiinnittää asuntoon osakeyhtiön vaatimaa pääomaa, mutta joille myöskään vuokra-asuminen ei ole houkutteleva vaihtoehto.

Lisätietoja: Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen, Osuustoimintakeskus Pellervo ry, p. 040 687 5116, anne.kontkanen@pellervo.fi

PTT:n selvitys: https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/tiedote-asunto-osuuskunnat-voivat-olla-apu-asuntomarkkinoiden-valiinputoajille-yleistyminen-vaatii-selkeampia-raameja-ja-toimintatapoja.html

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.