”Osuustoiminnalla on sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Sillä on myös hyvin merkittävä – ja vähän päässyt unohtumaan päässyt – rooli myös Suomen historiallisessa kehityksessä. Siksi tästä talousmallista pitäisi kertoa nuorille”, totesi aineettoman pääoman professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta.
Kuulijoina Sokos hotelli Triplassa oli 50-henkinen joukko lukion ja yläkoulun opettajia eri puolilta maata, kokoontuneena Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton eli HYOL ry:n kesäpäivään.
Päivän otsikkona oli Muuttuva yhteiskunta. Ohjelman, tilat ja ateriat tapahtumalle tarjosivat Kaupan liitto, Osuustoimintakeskus Pellervo ja Pohjois-Karjalan osuuskauppa. Avauspuheessaan HYOL:in hallituksen puheenjohtaja Eero Kitunen muistutti, että liiton kesäpäivä on perinteisesti ollut yhteiskuntapainotteinen.
Toiveena toistuvuus
”Ehdotimme yhteisyötä syksyllä HYOL:ille, ja siellä kiinnostus aiheisiimme syntyi heti. Näin syntyi laajempi koulutuskokonaisuus kaupan alan merkityksestä yhteiskuntaan ja sen vastuullisuustoimista”, kertoi päivää valmistellut viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petri Vähä PKO:sta.
Osapuolet olivat jo valmisteluvaiheessa todenneet, että parasta olisi tehdä tästä sisältöteemasta vuosittain toistuva. Alustavasti onkin ollut puhetta seuraavaksi tammikuussa Tampereella järjestettävästä koulutuspäivästä. Sekä Pellervossa että Kaupan liitossa on oltu pidempikestoisesta kumppanuudesta innostuneita.
Päivän avasi entinen pääministeri Mari Kiviniemi, joka toimii nykyään Kaupan liiton toimitusjohtajana. Hän kuvasi sitä, miten kauppa on yrityssektorin suurimpia toimialoja noin 40 000 yrityksellään.
”Mitä on ankkurivarallisuus?”
Entisen pääministerin jälkeen esiintymisvuoron sai Anu Puusa, joka kirvoitti yleisössä erittäin vilkkaan jälkikeskustelun. Aikatauluun suunniteltu ruokatauko lyheni vartilla, kun mikrofonia pyydettiin niin innokkaasti eri puolilta salia.
– Jotta nuoret voivat ohjata toimintaa oikeaan suuntaan, heidän tulee tuntea mallin perusteet, Puusa sanoi alustusosiossaan.
Hänen mukaansa osaamisessa ei tule hakea vastakkainasettelua vaan tasa-arvoista tunnettuutta ja osaamisen kartuttamista. Osuustoiminnan tunnettuus on kuitenkin haaste, koska se ei ole samalla tasolla yksityisomisteisten yritysten kanssa. Osuuskunnilla yritysmuotona on viime vuosina ollut hyvin vähän jalansijaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yrittäjyyskasvatuksessa.
Opettajakommenteissa oltiin muun muassa kiinnostuneita siitä, mitä Puusa itse asiassa tarkoittaa esityksessään termillä ankkurivarallisuus. Helsinkiläiselle opettajalle se ei ollut arkikäytössä ollut ilmaisu.
Puusa avasi aihetta muun muassa kertomalla, että S-ryhmässä yli 2 miljoonaa omistajaa. Lähtökohtaisesti sitä ei voi siis vallata.
”Nurkanvaltaus ei kuulu tähän maailmaan, koska kyseessä on käyttäjä- eikä pääomavaltainen malli.”
Muutama opettaja kertoi kyllä perehdyttävänsä oppilaita myös osuustoimintaan ja sen arvomaailmaan, mutta totesi opetuksen olevan jossakin määrin toimialasidonnaista. Historiassa ovat vahvasti esillä osuusmeijerit ja työväenosuusliike, mutta nykypäivän osuustoiminnan mahdollisuudet vaikkapa teknologian puolella loistavat poissaolollaan, samoin mikroyrittäjyydestä puhuttaessa.
”Nyt tähän tulee kyllä muutos,” vannoi useampikin puheenvuoron käyttänyt.
Iltapäivällä kuultiin Nina Elomaan esitys S-ryhmän vastuullisuusteoista ja Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori Heikki Karjaluodon Kuluttajat ja ostamisen uudet ulottuvuudet. Päivän päätti Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professorin Jari Elorannan koonti Taloushistorian uusin näkemys globalisaation vaikutuksista Suomeen 1700-luvulta nykypäivään.
Alkaneesta kesälomasta huolimatta illalliselle kokoontui joukko tyytyväisiä, ja päivän aiheista innostuneita opettajia. Uusia eväitä arkityöhön oli saatu, tavoitteiden mukaisesti.
Teksti Maija Hakala, Kuvat Petteri Kitti
