Valio ja Atria pilotoivat ensimmäisenä Suomessa DSM:n rehulisäainetta − lehmien metaanipäästöt voivat vähetä 30 %

Valio ja Atria ovat testanneet alkuvuonna ensimmäisenä Suomessa hollantilaisen DSM:n valmistamaa Bovaer®-rehulisäainetta, joka tutkitusti vähentää lehmien metaanipäästöjä 30 prosenttia. Testatulla lisäaineella on saatu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa lupaavia koetuloksia. Testijaksolla 400 lehmää Valion kolmella eri maitotilalla ruokittiin 12 viikon ajan Bovaer® rehulisäainetta sisältävällä rehulla. Bovaer® on vastikään saanut myyntiluvan EU:n alueella. 

Atrian tytäryhtiö A-Rehun ja Valion toteuttama ruokintakoe on ensimmäinen kerta, kun Bovaer-rehulisäainetta on käytetty lypsylehmien rehustuksessa Suomessa. Pilotin tavoitteena oli kerätä käytännön kokemuksia lisäaineen käytöstä lehmien ruokinnassa.  

“Pilotin aikana lehmien maidontuotanto säilyi normaalina eikä maidon koostumuksessa havaittu mitään muutoksia. Lehmien käyttäytymisessä ja hyvinvoinnissa ei myöskään havaittu mitään poikkeavaa. Pilotin tulosten perusteella lisäainetta voidaan turvallisesti lisätä lehmien rehustukseen”, kertoo Valion ilmasto-ohjelman johtaja Juha Nousiainen.   

“Ainetta on tutkittu maailmalla jo kymmenen vuoden ajan ja se on käytössä Etelä-Amerikassa. Laajamittaisia ruokintakokeita on käynnissä eri puolilla Eurooppaa sekä Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa. Suomalaisilla pilottiin osallistuneilla tiloilla ruokintakokeeseen suhtauduttiin avoimen kiinnostuneesti”, toteaa A-Rehun kehittämispäällikkö Milja Heikkinen

Metaani on kuitupitoisen nurmirehun sulamisen sivutuote 

Kun lehmä syö rehua, sen pötsin mikrobit sulattavat rehun, mikä vapauttaa vetyä ja hiilidioksidia. Koska vety on suurina pitoisuuksina mikrobeille ja lehmälle haitallista, pötsin entsyymitoiminta yhdistää vedyn ja hiilidioksidin metaaniksi, jonka lehmät röyhtäilevät märehtiessään.  

“Bovaer® estää entsyymin toiminnan, jolloin metaania ei synny. Lisäaineen avulla metaania on mahdollista vähentää noin 1 000 kg CO2-ekvivalenttia jokaista lehmää kohden vuodessa. Lisäaineen pienentävä vaikutus maidon hiilijalanjälkeen on noin 10–15 prosenttia”, Juha Nousiainen kertoo.  

Hiilidioksidin tavoin metaani on kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus ilmakehässä on lyhyempi, noin 10 vuotta, mutta 28 kertaa voimakkaampi.  

”Lehmä röyhtäilee metaania keskimäärin noin 400 litraa päivässä. Metaania syntyy noin 18–22 grammaa maitokiloa kohden, kun laskelmassa huomioidaan lehmän kasvatus vasikasta aikuiseksi. Suomessa lypsykarjan pötseissään tuottama metaani on noin 2,5 prosenttia kasvihuonepäästöistä”, Juha Nousiainen taustoittaa.  

“Runsas 30 prosenttia Atrian hankkimasta naudanlihasta tulee maitotiloilta. Metaanivähennyksellä on selkeä vaikutus naudanlihan ja maidon hiilijalanjälkeen. Lisäaineella on siten kokonaisuudessaan huomattava merkitys alkutuotannon ympäristövaikutusten kannalta”, kertoo Nautasuomen johtaja Sinikka Hassinen

Rehulisäaine voi vähentää metaanipäästöjä kolmanneksella

”Nautojen avulla voimme tuottaa korkealaatuisia elintarvikkeita pohjoisillakin pelloilla, joilla nurmi kasvaa hyvin, mutta ruokakasvit eivät aina tuota riittävää satoa. Meillä on merkittäviä mahdollisuuksia metaanin vähentämiseen. Kun lasketaan yhteen paras tunnettu lisäaineteknologia, lehmien hyvinvoinnin parantaminen ja uudet eläinjalostuksen tuomat mahdollisuudet, voidaan metaanimäärä tuotettua maitokiloa kohden merkittävästi vähentää seuraavan 15 vuoden aikana”, Juha Nousiainen summaa.  

Ruokintapilotti on tehty Suomessa Ruokaviraston luvalla. Rehun vaikuttavan aineen, 3-nitrooxypropanolin (3-NOP) turvallisuutta on tutkittu kattavasti eläimillä, kuluttajilla, maatiloilla ja ympäristössä eikä haittavaikutuksia ole tullut ilmi.  

Euroopan ruokaturvallisuusviraston päätös Bovaer ® -rehulisäaineen käytöstä koskee toistaiseksi vain maidontuotantoon tarkoitettuja nautoja. Hyväksyntä lihantuotantoon tarkoitetuille naudoille on odotettavissa tulevina vuosina ja ruokintakokeita on käynnissä muun muassa Kanadassa. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Arinalta jälleen 50 000 € pohjoisen lasten ja nuorten toimintaan

Arina on jakanut vuodesta 2013 alkaen vuosittain 50 000 € lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tukea ovat voineet hakea pohjoissuomalaiset lasten ja nuorten liikuntaseurat, avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt sekä muut yhteisöt, jotka kohdentavat tuen lasten ja nuorten toimintaan. Tänä keväänä ehdokkaiksi äänestykseen hyväksyttiin yhteensä 102 yhteisöä.

Osuuskunta Maitomaa tuo hiilijalanjäljet maitohyllyille ensimmäisenä Suomessa

Savolainen Maitomaa jatkaa ponnistelujaan kestävämmän maidontuotannon puolesta painamalla maitojensa tuotekohtaiset hiilijalanjäljet tölkkeihin ensimmäisenä meijerinä Suomessa. Merkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajia arvioimaan, mistä omien ruokavalintojen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat, mutta myös kertoa työstä, jota meijerillä tehdään hiilijalanjäljen pienentämiseksi.Pakkausmuutoksellaan meijeri haastaa myös muita toimijoita päästöavoimuuteen.

Valiolta uusi taloudellinen kannustin maitotilayrittäjille: tavoitteena lisätä lehmien laidunnusta, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotoimia

Valio uudistaa 1.5.2023 maitotilojen vastuullisuusohjelman. Jatkossa tilat voivat saada maitolitroilleen hintalisää lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä. Uudistus on merkittävä myös maatalouden isossa kuvassa, sillä noin 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta on Valion vastuullisuusohjelman piirissä. Uudistuksen jälkeen Valio maksaa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä toimenpiteistä lähes 50 miljoonaa euroa omistajilleen eli osuuskuntien kautta maitotiloille.

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.