Kantar TNS Agri: Osuustoiminnan tunnettuus on parantunut

Selvä enemmistö suomalaisista ei silti vieläkään tiedä, mistä on kyse

Ymmärrys siitä, mitä osuustoiminnalla tarkoitetaan, on yleistynyt selvästi viime vuosien aikana. Se on paljolti osuustoimintayritysten parantuneen viestinnän ansiota, ei kouluopetuksen. Silti suuri enemmistö (64%) kansasta sanoo yhä, että tuntee osuustoimintaa melko huonosti tai ei lainkaan.

Vain joka kolmas suomalainen kokee, että hän tuntee yritysmuodon hyvin – joskin 15 vuotta sitten näin vastasi vain joka kymmenes suomalainen. Yleinen suhtautuminen näihin yrityksiin on kaikesta huolimatta positiivista ja vain todella harva (3%) sanoo suhtautuvansa melko tai erittäin kielteisesti. Tämä selviää Kantar TNS Agrin tekemästä Osuustoimintatutkimuksesta, jonka tilaajana oli Osuustoimintakeskus Pellervo. Vastaavat tutkimukset on tehty myös vuosina 2017 ja 2007.

Osuustoiminnassa kyse yritysmuodosta, jossa omistus jakautuu tasaisesti ja jonka toiminnan tavoitteena on tuottaa jäsenilleen pitkäkestoista hyötyä esimerkiksi kuluttajina, vakuutuksenottajina, pankkiasioissa, maataloustuottajina tai ammatinharjoittajina. Myös vesiosuuskunnat ja tietoliikenteen osuuskunnat ovat Suomessa tavallisia.  

Tuoreessa Osuustoimintatutkimuksessa suomalaiset nimeävät tärkeimmäksi tietolähteekseen osuustoiminnasta yritykset, kun vielä viisi vuotta sitten vastaava rooli oli kouluopetuksella. Ikä ei tuo suuria muutoksia – nuoret naiset (18-34 v.) sanovat herkimmin tuntevansa sitä huonosti tai ei lainkaan, mutta toisaalta nuorten miesten keskuudessa tunnettuus on puolestaan muita ikäryhmiä parempaa.

Suhtautuminen kuitenkin positiivista

Melko tai erittäin myönteisesti osuustoimintaan suhtautuu yli puolet suomalaisista (58%) Myönteisyys nousee selvästi iän myötä. Kielteisimmin näihin yrityksiin suhtautuvat nuoret miehet (8%), kun taas alle 60-vuotiaista naisista ei kielteistä suhtautumista löydy käytännössä lainkaan, ei nuorimmiltakaan.

Koulutustaustalla on yritysmuotoon suhtautumisessa erittäin iso rooli. Vaikka osuustoiminnan perusajatus on luoda taloudellista voimaa erityisesti niille, joilla sitä muuten on vähän, sitä pitävät ylivertaisesti vahvimmin positiivisena mahdollisuutena korkeimmin koulutetut. Yliopistotutkinnon suorittaneista myönteisiä on kolme neljästä, kun perus-, kansa- tai ammattikoulutaustaisista vastaajista luku jää alle puoleen.

Pohjois- ja Itä-Suomessa suhtaudutaan positiivisimmin (65%, kielteisesti 1%), ja heti perässä tulee Pääkaupunkiseutu (62 %, kielteisesti 3%).

Osuustoiminnalliset yritykset erottuvat yhä selvemmin osakeyhtiöistä

Tutkimuksessa selvitettiin myös osakeyhtiöiden ja osuustoiminnallisten yhtiöiden välisiä mielikuvaeroja. Osuustoiminnallisiin yrityksiin liittyvät suomalaisten mielestä etenkin seuraavat piirteet: Sijaintiseudun kehittäminen, ihmisistä välittäminen, suomalainen omistus ja yhteistoiminta.

Näistä selkeää mielikuvakasvua viiden vuoden takaisesta tutkimuksesta oli etenkin ihmisistä välittämisen (74% niistä, joiden mielestä sopii yritysmuotoon, aiemmin 67%) ja alueellisen kehittämisen (66%, aiemmin 56%) osalta. Osuustoiminnan kilpailukykyisyyteen, edelläkävijyyteen tai uudistumiskykyyn uskotaan kaikkein vähiten Pääkaupunkiseudulla.

Osuustoiminnalliset yritykset erottuvat tutkimuksen perusteella yhä selvemmin osakeyhtiöistä (nyt 29 % mielestä eroaa selvästi, aiemmin 22%, ei-vastaukset ovat nyt 19%, aiemmin 29%.) Jälkimmäisiin suomalaiset yhdistävät eniten kansainvälisyyden, voiton maksimoinnin ja hyvät sijoitusmahdollisuudet – mutta kaikissa niissä on hiukan laskua viiden vuoden takaiseen verrattuna.

Kun vertaillaan lisää eri piirteitä jäsenyhteisön omistamien ja sijoittajaomisteisten yritysten välillä, niin osuustoiminnan yrityksiin mielletään osakeyhtiöitä selvästi vahvemmin myös mm. ympäristövastuun kantaminen ja kotimaahan investointi.

Osuustoiminnan päätapahtuma Pellervon Päivä on tänään

Osuustoimintatutkimus julkistettiin tänään pidettävässä Pellervon Päivässä, joka on osuustoiminnan vuoden päätapahtuma. Sen tuloksia peilataan Erottuuko osuustoiminta -seminaarissa. Aamupäivällä pidetyssä Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokouksessa nimettiin mm. uusia jäseniä järjestön valtuuskuntaan. Kokonaan uusina aloittavat asianajaja Timo Santavuo Porista S-ryhmän edustajana ja koulutustuottaja Jukka Peltokoski Tampereelta Coop Finlandin eli uusosuustoiminnan edustajana.

Tutkimus on ladattavissa pdf-muodossa tästä

Jaa artikkeli

Lue myös

Mari Kokko Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon ja Pellervo Median uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävissään syyskuun 1. päivä. Päätöksen toimitusjohtajanimityksestä teki Pellervon valtuuskunta kokouksessaan Helsingin Pasilassa tiistaina 28. kesäkuuta.

Salok Osk Pellervon jäseneksi

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n hallitus hyväksyi 8. kesäkuuta talotekniikan ja teollisuuden asennus- ja huoltotoiminnan yritysten hankintaosuuskunnan Salok Osk:n yhdistyksen jäseneksi. Salokilla on yli 40 jäsenyritystä.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid