Luontokadon pysäyttäminen edellyttää yrityksiltä luontohaittojen eli luontojalanjäljen minimoimista, mutta työkalut luontojalanjäljen mittaamiseksi ovat puuttuneet. Nyt Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran hankkeessa on kehitetty mallia, joka viitoittaa tietä yrityskentälle ja on kansainvälisestikin uraauurtava.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän yritysten luontojalanjäljen laskemiseen. Pilottihankkeessa tutkijat arvioivat S-ryhmän luontojalanjäljen. Laskentamenetelmän kehitystyötä rahoittavat S-ryhmä ja Sitra. Tutkimushankkeen lopputuloksena syntyy avoimesti julkaistava menetelmä, jota mikä tahansa yritys tai organisaatio voi käyttää luontovaikutustensa arviointiin.
Nyt julkaistu hankkeen väliraportti kertoo, että S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet. Valtaosa luontojalanjäljestä kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle.
Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja kestävyyshaasteita. Yritysten on ymmärrettävä, millaisia vaikutuksia niiden palveluilla ja tuotteilla on luontoon, jotta ne voivat pienentää luontohaittojansa.
”Yritysten hiilijalanjäljen laskeminen on jo arkipäivää. Tämä hanke osoittaa, että yrityksille voidaan laskea myös luontojalanjälki. S-ryhmän kaltainen, monella eri toimialalla toimiva yritys oli mallin kehittämisen kannalta avainasemassa”, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopistosta.
”Ilmasto- ja luontotyötä on tehtävä käsi kädessä. Toisin kuin ilmastotyössä, vaikutukset ympäristöön ovat hyvin paikallista. Raportti osoittaa tarpeen entistä vahvemmalle yhteistyölle samalla maantieteellisellä alueella toimivien yritysten ja kumppaneiden kanssa. Samalla yritysten on ryhdyttävä rakentamaan uudenlaisia yhteistyöverkostoja luontohaittojen pienentämiseksi”, sanoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.
”Sitä mitä ei voi mitata, ei voi hallita. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää toimivaa luontojalanjäljen laskentamenetelmää. Sitä tarvitsevat kaikki yritykset, jotka haluavat ottaa tosissaan luontovaikutuksensa haltuun. Voimme olla kansallisesti ylpeitä siitä, että Suomessa ollaan aivan tämän kansainvälisen kehitystyön eturintamassa”, toteaa Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Lasse Miettinen.
Aihe on ajankohtainen, sillä maailman maat sopivat joulukuussa Montrealin luontokokouksessa uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Kokouksessa linjattiin myös, että jatkossa suurten yritysten on esitettävä luontohaittavaikutuksensa. Myös Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimeenpano-ohjelmaa.
Luontojalanjälki kartoittaa vaikutukset vesistöihin ja maaekosysteemeihin
Vuoden 2025 loppuun kestävän tutkimushankkeen väliraportti osoittaa, että S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä isoimman osan muodostavat elintarvikkeet. Toiseksi merkittävin luontojalanjälki aiheutuu polttoaineista. Nämä ovat myös kaupparyhmän isoimmat liiketoiminta-alueet. Käyttötavaroiden osuus luontojalanjäljestä jää selkeästi pienemmäksi, vain muutamaan prosenttiin.
Monimutkaisten hankintaketjujen kautta suuri osa suomalaisten kulutuksen aiheuttamista luontohaitoista syntyy Suomen ulkopuolella eri puolilla maapalloa. Talouskirjanpitoon ja Suomen kansainvälisen kaupankäynnin tietoihin perustuvan laskentamallin mukaan yli 90 prosenttia S-ryhmän globaalista luontojalanjäljestä kohdistui Suomen ulkopuolelle muun muassa Indonesian ja päiväntasaajan seudulle, Espanjaan, Välimeren seudulle ja Brasiliaan. Luontojalanjälki on tyypillisesti suurempi luontorikkailla alueilla, kuten päiväntasaajan seudulla.
Ilmasto- ja luontotyö liittyvät kiinteästi toisiinsa. S-ryhmä tavoittelee oman toimintansa hiilinegatiivisuutta vuonna 2025. Kaupparyhmä pyrkii pienentämään luontovaikutuksiaan ilmastotyön lisäksi mm. kestävämpää kulutusta ja planetaarista ruokavaliota edistämällä. Konkreettisia toimia ovat raaka-aineisiin ja hankintaan liittyvät linjaukset, joiden tavoitteena on esimerkiksi suojata kalakantoja tai huolehtia, ettei hankintoja tehdä metsäkadon kannalta herkiltä alueilta.
Näin S-ryhmän luontojalanjälki laskettiin
Kyseessä on kansainvälisesti ensimmäinen kerta, kun ison kaupparyhmän luontojalanjälki on laskettu. S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki laskettiin käyttäen Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää tieteellisiä tietokantoja ja yrityksen kirjanpitoja.
Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.
Laskentamallia kehitetään ja tarkennetaan edelleen. Avoimesti julkaistavat menetelmät ja työkalut mahdollistavat tehokkaampien luontokatoa ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelun yritysten arvoketjuissa.
Laskentamallin kehittäminen kytkeytyy myös Suomen Akatemian rahoittamaan BOOST for biodiversity offsets -hankkeeseen, jonka tavoitteena on tutkittuun tietoon perustuvan ekologisen kompensaatiojärjestelmän suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto Suomessa.
Hankkeen väliraportti: JYX – Väliraportti: S-ryhmän luontojalanjälki (jyu.fi)