Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä, mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät.

EU haastaa ja tukee yrityksiä

EU:n yrityksiä koskevasta kestävyyssääntelystä kertoi policy advisor Michael Ristaniemi EU komissiosta. Hän pohjusti aihetta muistuttamalla, että EU tavoittelee koko toiminnallaan kestävää tulevaisuutta ja tähän liittyy myös laajempia kansainvälisiä puitteita kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimus.

EU:ssa on jo pidempään edellytetty yrityksen vastuuta ymmärtää kokonaisvaltaisesti oman toimintansa vaikutuksia ja nyt huomio on laajenemassa koko arvoketjuun ja sen sääntelyyn. Ristaniemen mukaan voidaan puhua jo toisen sukupolven yritysvastuusääntelystä. Nyt painotetaan erityisesti sidosryhmien kuten sijoittajien, kuluttajien ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada tietoa yrityksistä. EU:ssa on myös paljon tuotteisiin liittyvää kestävyyssääntelyä esimerkkinä vaikka uusi ekosuunnitteludirektiivi. Yritysvastuun sääntely EU:ssa liittyy Ristaniemien mukaan kuitenkin enemmän prosesseihin ja huolellisuuteen omassa toiminnassa.

Komissio pyrkii vuoden 2024 ohjelmassaan vähentämään yritysten raportointivaatimuksia ja yksinkertaistamaan sääntelyä. Ristaniemi kuitenkin myöntää, että yritysvaikutusten arviointi on haastavaa.  Vaikka eri pääosastot pyrkivät ottamaan huomioon eri sääntelyhankkeiden kokonaistaakan, lähestymistavat eri osastoilla vaihtelevat. Selvityksiä vaikutuksista tehdään kuitenkin erityisesti juuri pk-yrityksiin liittyen.

Pienemmille yrityksille on myös tarjolla erilaista tukea niin viranomaisten kuin suurempien yritystenkin kautta, mutta tuen laajuus ja laatu vaihtelee jäsenvaltioittain. Komissiossa nähdäänkin, että yritysten välinen yhteistyö vastuullisuuskysymyksissä on tärkeää ja tähän tulisi kannustaa yhä enemmän.

Rahoittaja ristipaineessa

On jo kansantaloudellisestikin erittäin tärkeää, että pk-yritykset pystyvät vastaamaan vastuullisuusvaatimuksiin, muistuttaa OP ryhmän ​ESG- ja vastuullisuusjohtaja Annina Tanhuanpää. Pankki haluaa tukea osaltaan pk-yrityksiä, sillä tavoitteet ovat kaikille yhteiset. Pankin omatkin kestävyystavoitteet saavutetaan vain yhdessä asiakkaan kanssa.

OP on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan osana kansainvälisiä aloitteita, mutta myös viranomaisvaatimuksen ovat pankeille mittavia. OP:n tulee huomioida ESG-tekijät kaikissa rahoituspäätöksissään ja kestävän rahoituksen taksonomia vaatii, että yritysten toiminta luokitellaan sen perusteella, kuinka kestävinä niitä voidaan pitää ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta.

Yrityksiltä siis vaaditaan koosta riippumatta kasvavaa määrää tietoa omista ESG-vaikutuksista, sillä myös suurten yritysten tietotarpeet valuvat alihankintaketjun yrityksille. Erityisesti Tanhuanpäätä huolestutti OP:n Suuryritystutkimuksen uusimmat tulokset, joiden mukaan alihankkijoita ja toimittajia on jo jouduttu vaihtamaan vastuullisuusvelvoitteiden myötä.

Suuryritykset eivät kuitenkaan saa valuttaa ketjuunsa kaikkea ja pk-yritysten tukeminen aiheuttaa vastuita näilläkin toimijoille, Tanhuanpää huomauttaa. Tosin sääntely tulee tulevaisuudessa koskettamaan osaa pk-yrityksistäkin, sillä niillekin valmistellaan omia raportointistandardeja.

Tanhuanpää toivoo, että pankit saisivat mahdollisimman paljon yrityskohtaista tietoa yrityksiltä itseltään, jotta ei jouduta turvautumaan toimialakohtaisiin analyyseihin. Ne ovat aina huonompia, eivätkä tuo esiin sitä tärkeää kestävyystyötä mitä yritys ehkä on jo tehnyt.

Kysymyksiä, joihin OP asiakkailtaan toivoo vastauksia liittyvät esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen raportointiin, onko yrityksellä toimenpiteitä pakkausmateriaalien vähentämiseksi, onko ihmisoikeusvaikutuksia tunnistettu, mitkä ovat toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi tai onko yrityksen johto sitoutunut vastuullisuuteen ja onko se osa strategiaa.

Tärkeintä pk-yrityksille olisi nyt viimeistään aloittaa kestävyystyö ja kartuttaa vastuullisuusosaamista, Tanhuanpää neuvoo. Työssä kannattaa hyödyntää tunnettuja raportointistandardeja sekä kerätä sidosryhmäpalautetta. Määrämuotoisen raportoinnin rooli kasvaa erityisesti ilmasto- ja ympäristövaikutusten osalta ja tärkeää olisi tunnistaa yhtiökohtaisesti olennaiset tiedot ja raportoida niistä läpinäkyvästi.

Kunnianhimoiset tavoitteet – yhdessä

Myös S-ryhmä odottaa toimittajiensa vastuullisuudelta ja raportoinnilta tulevaisuudessa​ yhä enemmän kertoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa. Huolimatta siitä mikä maailman tila on sotien ja inflaation takia, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kriisit ovat silti globaalisti kaikkein akuuteimpia.

S-ryhmä onkin asettanut uudet kunnianhimoiset päästötavoitteet koko arvoketjulleen. Ja koska 99 prosenttia ilmastopäästöistä niin S-ryhmällä kuin OP:llakin syntyy arvoketjussa, on tehtävä yhteistyötä, jotta vähennystavoitteet saavutetaan. Elomaa selventää, että yhdessä arvoketjun kanssa on jo saatu paljon hyvää aikaan, mutta työtä pitää jatkaa.

Tavoite on asetettu, mutta Elomaa korostaa, että vielä ei tiedetä miten siihen tullaan pääsemään – paitsi, että se tehdään yhdessä koko ketjun kanssa. Ilmastotyö vaati uusien keinojen löytämistä, parempaa dataa kumppaneilta, entistä vahvempaa yhdessä tekemistä sekä asiakkaiden auttamista kohti ilmastoviisaampia valintoja.

Vähittäiskauppa kohtaa myös erittäin paljon sääntelyä. Elomaa huomauttaa, että asetusten ja direktiivien määrä ei muutama vuosi sitten ollut vielä näin valtava. Niiden vieminen osaksi yrityksen prosesseja on työlästä ja eri regulaatioissa on usein samoja elementtejä, joita tulee katsoa ristiin. Mutta Elomaa muistuttaa, että vastuullisuudessa regulaation noudattaminen ei ole edelläkävijyyttä. Ja edelläkävijyys on S-ryhmän tavoite.

Viherpesusyytökset ovat nyt Elomaan mukaan herkässä. Silti viestinnällä ja markkinoinnilla on merkittävä rooli ja erityisesti läpinäkyvyyden vaade kasvaa edelleen​. Tämä asettaa vaatimuksia tuntea oma arvoketju ja saada sieltä tietoa. Elomaan mukaan odotukset erityisesti läpinäkyvyydessä ovat vielä epärealistisia, sillä​ tietoa ei yksinkertaisesti ole saatavilla arvoketjusta sillä tavalla ja tasolla kuin mitä lainsäätäjät odottavat.

S-ryhmä kyllä vaatii toimitusketjultaan yrityskohtaista tietoa sillä geneerinen toimialakohtainen data ei ole riittävää. Datan hyödyntämiseksi tarvittaisiin kuitenkin yhteisiä toimintamalleja​. Elomaa tosin huomauttaa, että kilpailulainsäädännön kanssa pitää olla tarkkana ja EU:hun päin tulisikin viedä viestiä, että vastuullisuudessa pitää pystyä tekemään nykyistä helpommin yhteistyötä.  

Tuottaja tekee työn

Entä tuotantoketjun alkupää? 102 maitotilan omistaman Osuuskunta Maitomaan toimitusjohtaja Pasi Laitinen muistutti, että meijeriyrityksessäkin päästövähennysten ja kestävyystyön tulee käytännössä tapahtua maatilatasolla.  Maitomaalla on tehty töitä kestävän maitoketjun hyväksi jo vuosia ja ympäristövaikutuksia on vähennetty. Tavoitteena on tietenkin myös säilyttää tilojen elinvoimaisuus sekä varmistaa hyvinvoivat työtekijät ja omistajat, sillä kuten tiedetään mikroyritysten resurssit ja talous ovat todella tiukilla.

Maitomaa on käynnistänyt kaksivuotisen vastuullisuuskoulutuksen tiloille ja kaikki tuottajat saadaan jo nyt mukaan eläinten hyvinvointiohjelmaan. Osuuskunta tuottaa uuden ELVI-merkin mukaisia tuotteita, mikä on ensimmäinen täysin suomalainen ja riippumaton tuotantoeläinten hyvinvointimerkki.

Laitinen huomauttaa, että haasteena on myös kuluttajien maksuvalmius. Toiveena on, että näitä vastuullisempia maitotuotteita ei hinnoiteltaisi kaupoissa kuluttajan ulottumattomiin, mutta toisaalta myös, että ne kuluttajat, jotka pystyvät, valitsisivat aina vastuullisen, suomalaisen tuotteen.

Ruohonjuuritasolla on Laitisen mukaan runsaasti haasteita ja erilaiset auditoinnit ja tarkastukset vievät tiloilla paljon aikaa. Tuottajien pitäisi hänen mukaansa tehdä vielä enemmän yhteistyötä – samoin kuin eri meijereiden keskenään.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervo hakee korkeakouluharjoittelijaa

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo etsii korkeakouluharjoittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen sopimuksen mukaan alkaen maalis-toukokuussa 2024. Harjoittelun kokoaikainen kesto on 2-3 kuukautta, mutta työtunnit voi jakaa haluamallaan tavalla 20-37,5 viikkotunniksi. Harjoittelijan tehtävänä on selvittää lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Petri Pitkänen jatkaa Pellervon hallituksen puheenjohtajana

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon hallituksen puheenjohtajaksi on nimetty LähiTapiola -ryhmän johtaja, espoolainen Petri Pitkänen. Hänen valintansa uudelle kolmevuotiskaudelle eli vuosiksi 2023-26 hallituksessa teki järjestön valtuuskunta, joka kokousti perjantaina Helsingissä.