Pellervo on tehnyt kyselyn, jonka vastausten perusteella kehitämme tukipalveluja, koulutuksia ja työkaluja sekä pienille että keskisuurille osuuskunnille niiden oman vastuullisuustyön aloittamiseen ja kehittämiseen. Vastaamalla kyselyymme olet mukana kehittämässä osuuskuntien vastuullisuustyötä.
Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.
Tämä tapahtuma on sinulle, joka toimit ison, keskisuuren tai pienen osuuskunnan johdossa, hallinnossa tai asiantuntija tehtävissät
tai järjestössä. Huippuseminaari, jossa osuustoiminta yhdistää. Tule kuulemaan ajankohtaista asiaa, saamaan uusia näkökulmia ja verkostoitumaan!
Lue lisää ja ilmoittaudu
Mikä osuustoiminnallinen yritys on toteuttanut jäsentensä etua viime aikoina poikkeuksellisen kiinnostavalla tavalla?
Lue lisää
Eurooppa on maailman osuustoiminnallisin manner. Osuuskunnat eivät ole marginaalia. Euroopassa on yli 250 000 osuuskuntaa, joilla on 163 miljoonaa jäsentä ja ne työllistävät 5,4 miljoonaa ihmistä. Osuuskuntia on mikroyrityksistä suuryrityksiin.
Lue lisää
Osuustoiminnalliset energiayhteisöt kärsivät toimintaympäristössään tunnettuuden puutteesta. Asiaa tutki Kristiina Oinonen Itä-Suomen yliopiston kandidaatintutkielmassaan. Se osoittaa yksilön ja yhteisön asenteiden vaihtelevan osuustoimintaa tai uusiutuvaa energiaa kohtaan. Oinosen loppupäätelmä on , että monitasoinen koulutus ja tiedotus paikallisista osuustoiminnallisista energiayhteisöistä edistäisivät Euroopan unionin tavoitteita energiaomavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja ilmastotavoitteista. Vähän tunnettu asia Energiayhteisöt ovat uusi ja vähän tunnettu toimintamalli. Oinosen
Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
Mitä osuuskunnan säännöissä tulee ottaa huomioon? Miksi niiden laatimiseen kannattaa käyttää reilusti aikaa ja ajatusta? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastasi 23.5. pidetyssä webinaarissa Pellervon lakiasianjohtaja Anne Ekonoja.
Pellervo on saanut uuden yhteisöjäsenen, kun Suomen Seutuverkot ry:n hakemus hyväksyttiin yhdistyksen kesäkuun hallituksen kokouksessa. Yhdistykseen kuuluu yhteensä 46 valokuitua tarjoavaa tai tavoittelevaa toimijaorganisaatiota. Lisäksi sillä on 43 kannattajajäsentä, jotka ovat muun muassa teleoperaattoreita ja muita kaupallisia palveluntarjoajia sekä maakuntaliittoja. Suomen Seutuverkot ry perustettiin vuonna 2001 edistämään laajakaistaisten yhteyksien rakentumista Suomeen. Sen tehtävänä on edistää
Jäsenyritykset voivat hakea Pellervon kautta itsenäisyyspäivänä jaettevia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä.
Kari Huhtala, kooperationsdirektör vid andelslagens centralorganisation Pellervo och vd vid Finlands Svenska Andelsförbund, disputerar på fredag i Villmanstrand vid LUT-universitetets handelshögskola om producentandelslagens förvaltning. Producentandelslagen har en betydande roll i Finlands näringsliv: Deras årliga omsättning är cirka 3 miljarder euro. När man tar med de företag som ägs av dessa andelslag stiger summan till över
Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala väitteli 7. kesäkuuta Lappeenrannassa LUT-yliopiston kauppatieteiden laitoksella tuottajaosuuskuntien hallinnosta. Tuottajaosuuskunnilla on merkittävä asema Suomen liike-elämässä: Niiden vuotuinen liikevaihto on noin 3 miljardia euroa. Kun mukaan otetaan näiden osuuskuntien omistamat yhtiöt, nousee summa yli 14 miljardin. Maatalous- ja metsäosuuskunnat edustavat yhteiskuntakriittisiä sektoreita, joilla on iso merkitys esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja
Turun AMK kerää parhaillaan tietoja osuuskunnan jäsenten käsityksistä osuuskunnan vastuullisuusstrategiasta.
OT-lehden analyytikkotiimi on käynyt läpi suurimpien osuustoimintayritysten tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2023 sekä verrannut tietoja kilpailijoiden lukuihin.
Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja Pellervo toteuttivat 19. huhtikuuta 3,5 tunnin mittaisen osuustoimintawebinaarin. Tapahtuma houkutteli yli 140 osallistujaa, joista suurin osa oli KAMK:n opiskelijoita, tarjoten heille tilaisuuden syventää ymmärrystään osuuskuntien roolista taloudessa ja työmarkkinoilla.
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
Osuuskunnat juhlistavat jälleen 6. heinäkuuta Kansainvälistä osuustoimintapäivää. Tämän vuoden teeman ”osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille” mukaisesti osuustoiminnallisilla yrityksillä on tilaisuus esitellä nykyisiä ja historiallisiakin panostuksiaan, joita ne ovat tehneet kestävän tulevaisuuden rakentamisen eteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pellervossa tehdään selvitystä oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien toimintaan liittyen, sekä selvitetään näiden osuuskuntien yleisyyttä ja lukumäärää. Osana selvitystä kerätään vastauksia aihetta käsittelevään kyselyyn. Opiskelijaosuustoiminta on tärkeä ja erityinen yrittäjyyskasvatuksen muoto, mutta aiheeseen liittyen on vain vähän ajankohtaista tietoa koottuna. Tämän vuoksi jokainen kyselyyn saatu vastaus on tärkeä. Selvitystä varten laaditusta kyselystä on kaksi versiota. Kyselyn
Pellervon Aamussa perjantaina 3. toukokuuta oli vieraana kaksi kokenutta lobbaria – johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki Pellervon, MTK:n ja SLC:n yhteiseltä toimistolta ja EU-yhteiskuntasuhdejohtaja Tytti Peltonen ja Metsä Groupista.
