Pellervo on tehnyt kyselyn, jonka vastausten perusteella kehitämme tukipalveluja, koulutuksia ja työkaluja sekä pienille että keskisuurille osuuskunnille niiden oman vastuullisuustyön aloittamiseen ja kehittämiseen. Vastaamalla kyselyymme olet mukana kehittämässä osuuskuntien vastuullisuustyötä.
Keskustelua leimaa polarisaatio ja vastakkainasettelu. Se ei ole kuitenkaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen tilan koko kuva. Yhteisymmärrykselle ja yhdessä tekemiselle on tukijansa ja tekijänsä. Yhteisymmärrys ei kuitenkaan synny itsestään, mutta sitä voi rakentaa – yhteisöllisyydellä, vastuulla ja pitkäjänteisyydellä. Näitä arvoja osuustoiminta edistää arjessaan. Osuuskunnat ovat yhteisöllisyyden ja paikallisen vastuunkannon ilmentymiä. Niissä yhdistyvät osallisuus ja liiketoiminnan pitkäjänteisyys.
Luovien alojen osuuskuntien kouluttamiseen keskittyvän Humanistisen ammattikorkeakoulun CreaCoop-hankkeen kevään kurssit käynnistyvät helmikuussa verkossa.
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon hallituksen puheenjohtajaksi on nimetty LähiTapiola -ryhmän johtaja, espoolainen Petri Pitkänen.
Pellervon valtuuskunnan syyskokouksessa 12.-13.12.2024 keskityttiin ensi vuoden toiminnan painopisteisiin, jotka ovat osuustoiminnan YK:n teemavuoden viestintä, kunta- ja aluevaalit ja osuuskunnille keskeisten lakihankkeiden edistäminen.
Pellervo-lehti on ilmestynyt vuodesta 1899. Lähes sata vuotta Maatilan Pellervo ja Kodin Pellervo kulkivat samoissa kansissa, Kodin Pellervo pitkään maanviljelyyn keskittyvän Maatilan Pellervon kodinosastona. Sittemmin sisältö on laajentunut ja eriytynyt, ja osuustoimintaliikkeen asialle perustetusta vihkosesta on kasvanut vaikuttava mediatalo: Maanviljelylle on oma mediansa, kotieläintuotannolle omansa (Eläin), ja elämänmakuisille, ylin kyllin ilonaiheita arkeen tarjoavalle Kodin Pellervolle
Pellervo tuo lausunnossaan esiin painopistevalintojen riskit ja mahdollisuudet sekä korostaa tasapuolisen ja monimuotoisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi nostetaan osuuskuntien rooli ja esitetään konkreettisia ehdotuksia rahoitus- ja tukijärjestelmien kehittämiseksi sekä alueellisen potentiaalin hyödyntämiseksi.
Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.
Pian on aika jälleen nostaa esiin mitä puhuttelevaa on jokin osuuskunta, -pankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö äskettäin tehnyt: Uusi avaus paikallisyhteisön hyväksi? Painava jäsenhyöty? Innovatiivinen tapa olla osuustoiminnallinen? Pellervon Päivässä 2. huhtikuuta 2025 tullaan julkistamaan toisen kerran Vuoden osuustoimintateko.
S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa.
Tasavallan Presidentti on 19.4.2024 myöntänyt Seppo Paavolalle maanviljelysneuvoksen arvonimen.
Eurooppalaisten osuustoimintayritysten kattojärjestöt järjestivät marraskuussa Euroopan parlamentissa tilaisuuden, jossa jakoivat näkemyksiään ja painopisteitään unionin kaudelle 2024–2029. Tilaisuudessa korostettiin osuustoiminnan roolia kestävyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja parlamentille sekä komissiolle esitettiin toiveita osuustoiminnan vahvemmasta huomioimisesta. Rahoituksen saanti nousi yhdeksi haasteeksi, erityisesti pienille osuuskunnille. Euroopan unioni valmistautuu uuteen poliittiseen aikakauteen, jossa keskeiset sosioekonomiset haasteet vaativat yhteisiä ratkaisuja. Kilpailukyvyn,
Suomessa lukuisat yritykset etsivät jatkajia omistajan eläköityessä tai siirtyessä syrjään. Ei ole kenenkään etu ajaa alas toimivaa yritystä, joten tarvitaan toimia omistajavaihdosten vauhdittamiseen.
Euroopan viljelijöiden ja maatalousosuuskuntien edunvalvontaorganisaatio Copa-Cocega julkaisi eurooppalaisten maatalousosuuskuntien toiminnasta kattavan yhteenvedon. Maatalousosuuskunnat mahdollistavat viljelijöiden yhteistyön tuottamiensa tuotteiden keräämisessä, jalostamisessa ja markkinoinnissa. Ne eroavat muista yritysmuodoista siinä, että ne ovat viljelijäjäsentensä omistamia ja hallitsemia, ja jäsenet voivat hyödyntää palveluja omaksi edukseen. Euroopassa maatalousosuuskunnilla on vahva asema erityisesti maitosektorilla, jossa niiden markkinaosuus on lähes 60 prosenttia.
22. lokakuuta 2024 järjestetyssä webinaarissamme lakiasianjohtaja Anne Ekonoja ja vastuukoordinaattori Jarmo Hänninen syvensivät ymmärrystä osuuskuntamuodosta ja sen eroista osakeyhtiöön verrattuna.
Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset tulokset Metsä Groupin omistajajäsenten metsistä osoittavat uusien luonnon monimuotoisuutta lisäävien aloitteiden tarpeellisuutta. Monimuotoisuus metsissä on indikaattorien mukaan kehittynyt sekä positiivisesti että negatiivisesti viime vuosikymmenten aikana. Tulosten perusteella sekä puuston että lehtipuuston määrä on kasvanut merkittävästi. Luontaisiin puulajeihimme perustuva puuston määrän kasvu indikoi myönteistä kehitystä niiden seuralaislajien kannalta. Lehtipuiden osuuden kasvattaminen on tärkeä toimenpide
Valio on käynnistänyt viisivuotisen Hiilineutraali maitotila -pilotin, jossa testataan hiilineutraalin maidontuotannon toimenpiteitä käytännössä. Pilottiin osallistuu neljä Valion maitotilaa eri puolilla Suomea. Pilotin tavoitteena on selvittää, miten tiloilla tehtävät konkreettiset ilmastotoimet vaikuttavat maidontuotannon päästöihin, toimivat maatilan arjessa sekä millaisia kustannushyötyjä ja -vaikutuksia niillä on. Koko elintarvikeketjun päästövähennystavoitteet luovat kysyntää hiilineutraalille maidolle. Valion tähänastisen ilmastotyön ja ilmasto-ohjelman
OP Ryhmän yhtenä ilmastotavoitteena on ollut vähentää sen omasta toiminnasta syntyneet päästöt nollaan vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen päästiin yli vuosi etuajassa pääasiassa lisäämällä energiatehokkuutta ja kasvattamalla uusiutuvan energian osuutta kiinteistöissä. OP Ryhmän oman toiminnan päästötavoitteeseen sisältyneillä päästöillä tarkoitetaan OP Ryhmän käytössä olevien kiinteistöjen energiankulutuksesta syntyviä päästöjä. Päästöt syntyvät lämmitysöljystä, varavoimakoneiden käyttämästä öljystä, sähköstä, kaukolämmöstä
Uudet sähkökattilat ja energiavarastona toimiva lämpöakku otetaan käyttöön Nurmon tuotantolaitoksessa vuoden 2025 lopussa, mikä mahdollistaa entistä ympäristöystävällisemmän lämmöntuotannon. Investointi sähkökattiloihin pienentää Atrian Nurmon tehtaan lämmöntuotannon päästöjä merkittävästi. Atrian energiainfran yhteistyökumppani Nevel Oy toteuttaa kahden sähkökattilan ja 100 MWh:n lämpöakun investoinnin Atrian Nurmon tuotantolaitokselle. Sähkökattiloiden teho on yhteensä 20 MW. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 7 miljoonaa
Nuoret osuustoimijat – ja muutama vähän vanhempikin – kokoontuivat syyskuun lopussa Bulgarian Sofiaan keskustelemaan osuuskuntien johtamisesta ja demokraattisesta hallintomallista. Suomesta mukana olivat OP Uusimaan hallintoneuvoston jäsen Aleksi Lind, joka osallistui myös paneelikeskusteluun sekä Cooperatives Europen ja Pellervon hallituksen jäsen Anu Puusa. European Youth Cooperative Forum – Youth & Cooperative Governance, jonka järjestelyistä vastasi Bulgarian Osuustoimintajärjestö
Luontokadon ja ilmastokriisin edetessä tarvitaan yhä enemmän varoja luonnonkatastrofeihin varautumiseen ja niiden aiheuttamien tuhojen korjaamiseen. Uudella luonnonkatastrofirahastolla WWF toivoo pystyvänsä lisäämään katastrofeja ehkäisevää työtä niin Suomessa kuin maailmalla. Ensimmäisen lahjoituksen rahastoon tekee LähiTapiola. Äkillisten ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvien katastrofien määrä on kasvanut yli 40 prosentilla viimeisen 20 vuoden aikana. Euroopassa koetut helleaallot ovat jo
Uutiskirjeen avulla pysyt ajantasalla Pellervon ja osuustoiminnan kuulumisista.
