Kestävyysraportointi pakolliseksi myös suurille osuuskunnille vuoden 2026 alusta

Eduskunta hyväksyi 28. marraskuuta kirjanpito- ja tilintarkastuslain muutokset, jolla EU:n kestävyysraportointia koskevan direktiivin säännökset saatetaan kansallisesti voimaan. Laki vahvistettiin presidentin esittelyssä 21.joulukuuta ja se tulee voimaan kuluvan vuoden päättyessä.  

Kestävyysraportointia koskevia säännöksiä sovelletaan suurten pörssiyhtiöiden ja muiden suurten yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen ohella:  

  • kaikkiin osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin, joilla täyttyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta: liikevaihto vähintään 40 milj €, tase 20 milj € ja keskimäärin 250 työntekijää 
  • pörssilistattuihin pieniin osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin, joilla täyttyy yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta: liikevaihto vähintään 12 milj€, tase 6 milj€ tai keskimäärin 50 työntekijää 

Ensimmäisenä kestävyysraportin tekevät suuret pörssiyhtiöt vuonna 2025 tilikaudelta 2024. Niiden osuuskuntien, joita raportointivelvollisuus koskee, tulee laatia kestävyysraportti ensimmäisen kerran vuonna 2026 tilikaudelta 2025 laadittavan tilinpäätöksen yhteydessä. 

Osuuskuntia koskevat erityissäännökset  

Direktiivi koskee pörssiyhtiöitä ja suuria osakeyhtiöitä, mutta kansallisessa täytäntöönpanossa velvoitteet on ulotettu myös osuuskuntiin. Tätä perusteltiin neutraliteettivaatimuksella ja sillä, että sidosryhmille julkistettava informaatio olisi yhdenmukaista yhteisömuodosta riippumatta.  

Osuuskuntien ryhmärakenne on lainsäädännössä huomioitu.

Osakeyhtiöiden osalta konsernin emoyhtiö laatii keskitetyn raportin koko konsernista. Osuuskunnat eivät pääsääntöisesti toimi konsernirakenteella kuten osakeyhtiöt. Osuuskunnista osa on järjestäytynyt ryhmiksi, joissa esimerkiksi hallinnollisia ja/tai liiketoiminnallisia palveluja tuottaa osuuskuntien omistuksessa oleva keskusyhteisö. Merkittävin näistä on S-ryhmä. 

Ryhmärakenteella toimivien osuuskuntien osalta on kirjanpitolain 7 luvun 21 §:ssä erityissäännös. Sen mukaan osuuskuntaryhmä rinnastetaan konserniin, jossa ryhmän keskusyhteisö laatii keskitetyn kestävyysraportin kaikista ryhmään kuuluvista yhteisöistä vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiöt konsernikestävyysraportissa. Ryhmään kuuluvat osuuskunnat voivat jättää laatimatta yrityskohtaisen kestävyysraportin, jos tiedot ryhmään kuuluvista osuuskunnista ja sen tytäryrityksistä sisällytetään keskusyhteisön ryhmää koskevaan toimintakertomukseen ja ryhmän keskusyhteisön kestävyysraporttiin. 

Kestävyysraportti käsittää ryhmään kuuluvien osuuskuntien tiedot vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiöillä konsernikestävyysraportissa. Ryhmään kuuluvan osuuskunnan tulee sitoutua kestävyysraportoinnin edellyttämien tietojen antamiseen keskusyhteisölle. Kunkin ryhmään kuuluvan osuuskunnan toimintakertomukseen tulee sisällyttää osuuskuntaryhmän kestävyysraportti. 

Alkutuotantoon liittyville osuuskunnille raportointi vapaaehtoista 

Alkutuotantoon liittyville tuottajaosuuskunnille kirjanpitolain mukainen kestävyysraportointi on vapaaehtoista. Alkutuotantoon liittyvillä hankintaosuuskunnilla tarkoitetaan hallituksen esityksen sekä sitä täydentävän talousvaliokunnan mietinnön mukaan sekä niitä tuottajaosuuskuntia, jotka hankkivat pääasiassa jäseniltään näiden alkutuotantoon kuuluvia elintarvikkeita ja myyvät ne edelleen jalostettaviksi, että niitä tuottajaosuuskuntia, jotka itse jalostavat ja markkinoivat pääasiassa jäseniltään hankkimia näiden alkutuotantoon kuuluvia elintarvikkeita. 

Päätöksen siitä, ettei osuuskunta tee kestävyysdirektiivin mukaista raporttia, tekee osuuskunnan hallitus. Päätös on kirjattava myös osuuskunnan toimintakertomukseen.  

Kestävyysraportin tulee olla erillinen osa toimintakertomusta 

Tilinpäätös, toimintakertomus ja sen erillisenä osana oleva kestävyysraportti laaditaan jatkossa digitaalisessa muodossa. Raportoitavilla kestävyysseikoilla tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin sekä yritysten hallintotapaan liittyviä tekijöitä.

Kestävyysraportin tulee sisältää tietoa sekä yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön että kestävyysseikkojen vaikutuksista yritykseen (ns. kaksoisolennaisuus). Raportissa esitettävistä tiedoista säännellään tarkemmin kirjanpitolain 7 luvussa ja sen sisällön yksityiskohdista erillisissä kestävyysraportointistandardeissa, joiden mukaisesti kestävyysraportti on laadittava. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje