- /
Uutiset
Selvitys osuustoimintapohjaisista energiayhteisöistä: koulutusta, tiedotusta ja tutkimusta tarvitaan nopeasti
Osuustoiminnalliset energiayhteisöt kärsivät toimintaympäristössään tunnettuuden puutteesta. Asiaa tutki Kristiina Oinonen Itä-Suomen yliopiston kandidaatintutkielmassaan. Se osoittaa yksilön ja yhteisön asenteiden vaihtelevan osuustoimintaa tai uusiutuvaa energiaa kohtaan. Oinosen loppupäätelmä on , että monitasoinen koulutus ja tiedotus paikallisista osuustoiminnallisista energiayhteisöistä edistäisivät Euroopan unionin tavoitteita energiaomavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja ilmastotavoitteista. Vähän tunnettu asia Energiayhteisöt ovat uusi ja vähän tunnettu toimintamalli. Oinosen
Järjestö
Laajakaistayhteyksiä ajava Suomen Seutuverkot Pellervon jäseneksi
Pellervo on saanut uuden yhteisöjäsenen, kun Suomen Seutuverkot ry:n hakemus hyväksyttiin yhdistyksen kesäkuun hallituksen kokouksessa. Yhdistykseen kuuluu yhteensä 46 valokuitua tarjoavaa tai tavoittelevaa toimijaorganisaatiota. Lisäksi sillä on 43 kannattajajäsentä, jotka ovat muun muassa teleoperaattoreita ja muita kaupallisia palveluntarjoajia sekä maakuntaliittoja. Suomen Seutuverkot ry perustettiin vuonna 2001 edistämään laajakaistaisten yhteyksien rakentumista Suomeen. Sen tehtävänä on edistää
Valtiollisten kunniamerkkien hakuaika on nyt
Jäsenyritykset voivat hakea Pellervon kautta itsenäisyyspäivänä jaettevia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä.
Uusi korkeakouluharjoittelija tutkii oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntia
Pellervolla aloitti 8. huhtikuuta uusi korkeakouluharjoittelija Helena Kykkänen. Pääasiallisena tehtävänään hänellä on selvittää lukioissa, ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa toimivien oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita.
Tapahtumat
Kansainvälinen osuustoimintapäivä
Heinääkuun ensimmäisenä lauantaina vietettävänä osuustoiminnan juhlapäivänä osuuskuntien kautta maailman toivotaan tuovan esille sitä, miten ne rakentavat parempaa ja kestävämpää maailmaa. Sosiaalisessa mediassa tapahtumien aihetunnisteena on #CoopsDay.
Maaseutuparlamentin tietoisku: Kuituosuuskunnat maaseudun yrittäjyyden ja työnteon edistäjinä
Tietoisku osuuskunnasta maaseudun asukkaiden työkaluna hankkia alueelleen valokuituverkko. Vetäjänä Pellervon Kari Huhtala.
Vastuullisuus
Arinalta jälleen 50 000 € pohjoisen lasten ja nuorten toimintaan
Arina on jakanut vuodesta 2013 alkaen vuosittain 50 000 € lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tukea ovat voineet hakea pohjoissuomalaiset lasten ja nuorten liikuntaseurat, avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt sekä muut yhteisöt, jotka kohdentavat tuen lasten ja nuorten toimintaan. Tänä keväänä ehdokkaiksi äänestykseen hyväksyttiin yhteensä 102 yhteisöä.
Osuuskunta Maitomaa tuo hiilijalanjäljet maitohyllyille ensimmäisenä Suomessa
Savolainen Maitomaa jatkaa ponnistelujaan kestävämmän maidontuotannon puolesta painamalla maitojensa tuotekohtaiset hiilijalanjäljet tölkkeihin ensimmäisenä meijerinä Suomessa. Merkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajia arvioimaan, mistä omien ruokavalintojen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat, mutta myös kertoa työstä, jota meijerillä tehdään hiilijalanjäljen pienentämiseksi.Pakkausmuutoksellaan meijeri haastaa myös muita toimijoita päästöavoimuuteen.
Valiolta uusi taloudellinen kannustin maitotilayrittäjille: tavoitteena lisätä lehmien laidunnusta, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastotoimia
Valio uudistaa 1.5.2023 maitotilojen vastuullisuusohjelman. Jatkossa tilat voivat saada maitolitroilleen hintalisää lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä. Uudistus on merkittävä myös maatalouden isossa kuvassa, sillä noin 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta on Valion vastuullisuusohjelman piirissä. Uudistuksen jälkeen Valio maksaa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä toimenpiteistä lähes 50 miljoonaa euroa omistajilleen eli osuuskuntien kautta maitotiloille.
Blogit
Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen
Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.
Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa
Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.
Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
Videot
Omistajan tahto hallitustyöskentelyssä – Pellervon Aamu -tallenne (46 min)
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
Osuuskunnan säännöt -webinaaritallenne (57 min)
Mitä osuuskunnan säännöissä tulee ottaa huomioon? Miksi niiden laatimiseen kannattaa käyttää reilusti aikaa ja ajatusta? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastasi 23.5. pidetyssä webinaarissa Pellervon lakiasianjohtaja Anne Ekonoja.
Tallenne: Jäsensopimus osuuskunnassa – Perustaisinko osuuskunnan? -webinaari (kesto 1 h)
Tallenne 15.4. järjestetystä webinaarista. Mitä perustettavan osuuskunnan jäsensopimuksessa tulee ottaa huomioon? PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja OTM Pauli Keränen kertoo mitä on hyvä käsitellä jäsensopimuksessa.