Suomessa lukuisat yritykset etsivät jatkajia omistajan eläköityessä tai siirtyessä syrjään. Ei ole kenenkään etu ajaa alas toimivaa yritystä, joten tarvitaan toimia omistajavaihdosten vauhdittamiseen.
22. lokakuuta 2024 järjestetyssä webinaarissamme lakiasianjohtaja Anne Ekonoja ja vastuukoordinaattori Jarmo Hänninen syvensivät ymmärrystä osuuskuntamuodosta ja sen eroista osakeyhtiöön verrattuna.
Huhtikuussa 2025 järjestetään kuntavaalit sekä aluevaalit. Kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle, kuntien rooli on muuttunut. Mutta mitkä ovat kuntien keskeisimmät tehtävät tulevaisuudessa, ja miksi paikallinen päätöksenteko on niin tärkeää erityisesti osuuskunnille?
Opiskelijaosuustoiminnalla on keskeinen osa suomalaista yrittäjyyskasvatusta. Suomessa on yli 60 toisella asteella tai korkeakouluissa toimivaa opiskelija- tai oppilaitososuuskuntaa ympäri maata.
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo tiedotti 21.8.2024 aloittavansa neuvottelut järjestön henkilöstön muutostarpeesta tuotannollisista ja taloudellista syistä. Hallitus on kokouksessaan 3.9.2024 päättänyt, että kolme henkilöä irtisanotaan.
Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?
Pellervon osuustoimintajohtaja, kauppatieteiden tohtori Kari Huhtala on nimitetty työelämäprofessoriksi (Professor of Practice) Turun yliopiston kauppakorkeakouluun 1. syyskuuta alkaen. Osuustoiminnan työelämäprofessuuri sijoittuu yrittäjyyden laitokselle. Työelämäprofessuuri tuo osuustoimintaa osaksi Turun kauppakorkeakoulun ja toivottavasti myös laajemmin osaksi Turun yliopiston opetusta. Kari Huhtalalla on vankkaa kokemusta osuustoimintapohjaisesta liiketoiminnasta, sen johtamisesta sekä alaan suuntautuvasta koulutus- ja kehittämistoiminnasta. Tehtävä on osa-aikainen,
Rakennetaan elinvoimaisempia kuntia, joissa osuuskunnat luovat hyvinvointia
Osuuskunnat ovat koko Suomessa merkittäviä työllistäjiä, investoijia, yritteliäisyyden edistäjiä ja palveluiden tuottajia sekä yhteisöllisyyden rakentajia.
Lue lisää
Luonnoksessa valtioneuvoston yrittäjyyden periaatepäätökseksi on tunnistettu keskeiset yrittäjyyden edistämisen toimet, joita tarvitaan. Yritysten luottamusta työllistää, kehittää liiketoimintaa ja investoida Suomessa sekä kasvaa ja kansainvälistyä tarvitaan. On myös lisättävä luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa ryhtyä yrittäjäksi. Suomen tulee olla myös houkutteleva ulkomaalaisille työntekijöille ja opiskelijoille.
Oinosen loppupäätelmä on , että monitasoinen koulutus ja tiedotus paikallisista osuustoiminnallisista energiayhteisöistä edistäisivät Euroopan unionin tavoitteita energiaomavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja ilmastotavoitteista. Vähän tunnettu asia Energiayhteisöt ovat uusi ja vähän tunnettu toimintamalli. Oinosen tekemässä selvityksessä todetaan, että energiayhteisö on jakamistaloutta, jossa yhteisön jäsenet jakavat energian tuotannon ja hankinnan hyötyjä toistensa kanssa. Mallin tarkoitus on lisätä tavallisten ihmisten
Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
