Osuustoiminnan vuoden päätapahtumaa Pellervon Päivää vietettiin 13. huhtikuuta Sokos Hotel Triplassa, Helsingissä. Kuvat Juha Kuva.
Valtioneuvoston hyväksymän asetusmuutoksen mukaisesti osuuskunnat saavat vihdoin mahdollisuuden samoihin maaseudun rahoitustukiin kuin muut yritysmuodot. Tämä luo mahdollisuuden uuden osuustoiminnan kasvulle maaseudulla.
30. maaliskuuta järjestetyssä webinaarissa luodattiin osuustoiminnan tulevaisuutta ja Pellervon uutta strategiaa. • Mitä tarkoittaa osuuskuntien uusi aika?• Millainen toimija Pellervo pyrkii olemaan?• Millainen toimintaympäristö on?• Mitä johtopäätöksiä edellisestä on tehtävä? Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko ja hallituksen puheenjohtaja Petri Pitkänen esittelevät, mihin Pellervo jatkossa tähtää. Pohjana järjestön juuri hyväksytty strategia vuosille 2023-2026.
Erityisteemana maaliskuun 2023 Perustaisinko osuuskunnan? -webinaarissa oli luovan alan osuuskuntayrittäjyys, mutta vinkkejä perustamisprosessiin ja osuuskunnan toiminnan alkuvaiheisiin löytyy tallenteesta kaikille osuuskuntaa suunnitteleville.
Yhteiskunnallisten yritysten potentiaali työllistäjinä on otettava täyteen käyttöön etsittäessä ratkaisuja työttömyyteen ja työvoimapulaan. Työllistymistä tukevan toiminnan rahoitusta on kehitettävä siten, että siinä huomioidaan toiminnan tuottamat myönteiset vaikutukset yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen laatimassa tänään julkaistussa politiikkasuosituksessa esitellään tavoitteita ja toimia, joilla vauhditetaan yhteiskunnallisten yritysten kykyä luoda uusi työpaikka 100 000 ihmiselle, erityisesti osatyökykyisille ja muille tukea tarvitseville
Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin on avautunut hakuun paikka väitöskirjatutkijalle osana tutkimushanketta. ”Väitöskirjatutkijana STRAWOCO-hankkeessa käytät laadullisia menetelmiä tutkiaksesi, miten suomalaiset ja hollantilaiset työosuuskunnat rakentavat ja hallinnoivat strategisia resursseja”, kerrotaan väitöskirjatutkijan hakuilmoituksessa. ”Tehtävän ensimmäiset kaksi vuotta ja neljä kuukautta rahoitetaan Wihuri säätiön apurahalla. Lisäksi Ruralia instituutti on budjetoinut varat väitöskirjatutkijan palkkaa varten kahdeksaksi kuukaudeksi. Rahoitusta on yhteensä kolmeksi
Kevään eduskuntavaalit alkavat pian olemaan osa kahvipöytäkeskusteluja. Politiikan seuraajat ovat arvuutelleet jo pidemmän aikaa, mikä on vaalien ykkösteema. Viime viikkoina esille noussut blokkivaalien mahdollisuus. Osa puolueista on ilmoittanut, minkä puolueen kanssa ei olisi muodostamassa hallitusta. Perusteluina on ollut arvomaailma. Arvot nousevat esille myös talouskysymyksissä. Suomalaiset ovat huolissaan valtion velkaantumisesta. He ovat huolissaan omasta pärjäämisestä. Sosiaali-
Osuuskunnan jäsenluettelon julkisuudesta on tullut kyselyitä paljon varsinkin vesiosuuskunnista . Tämä johtunee osittain siitä, että henkilötietojen keräämisestä ja niiden käsittelystä on paljon puhuttu julkisuudessa tietosuoja-asetuksen voimaantulon yhteydessä. Hämmennystä on herättänyt etenkin se, että myös muilla kuin jäsenillä on oikeus tutustua jäsenluettelon tietoihin.
Kestävän talouden ja vastuullisuuden vaatimus näkyy nyt sekä yritysten arvojen että toiminnan tasolla. Uudet vastuullisuushaasteet tuovat yrityksille myös liiketoiminnallisia mahdollisuuksia.
Vuodenkierto lähenee päätepistettään. Kohta koittaa hetki, jolloin vetäydymme kukin tavallamme joulun viettoon. Kulunut vuosi on ollut vaativa. Alkuvuoden koronarajoitteet vaihtuivat keskusteluun turvallisuuteen. Molemmat asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa. Ne ovat kuitenkin vaikuttaneet ihmisten ja yritysten arkeen ja mieliin. Toivon, että kulunut vuosi on kaikesta huolimatta ollut myönteinen ja tuonut mukanaan hyviä muistoja. Hyvän tulevaisuuden
Pellervolla on monta roolia. Yksi niistä on yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Teemme päättäjille niin kansallisella kuin Euroopan tasolla tutuksi osuustoimintaa yrittämisen muotona. Vaikutamme, että osuuskunnat ovat samalla viivalla muiden yritysmuotojen kanssa ja toimintamuodon erityispiirteet huomioidaan niin lainsäädännössä kuin yritysrahoituksessa. Vaikuttamistyömme keskiössä kotimaassa ovat seuraavan vuoden aikana ensi kevään eduskuntavaalit, tulevat hallitusneuvottelut ja uuden vaalikauden valmistelutyön
Kysymys: Osuuskuntamme ei ole toiminut enää pitkään aikaan ja olemme keskustelleet osuuskunnan jäljellä olevien varojen jakamisesta jäsenten kesken. Olemme yrittäneet tuloksetta selvittää monesta paikasta, missä vaiheessa osuusmaksut voidaan palauttaa jäsenille. Entä miten toimitaan vararahaston kanssa? Milloin vararahastossa olevat varat voidaan jakaa jäsenille? Vastaus: Osuuskunnan toiminnan aikana yhtiön varojen jakamista on rajoitettu mm. osuuskunnan velkojien aseman
Suomen ja Euroopan suurimpiin kuuluva osuuskunta Metsäliitto on liittynyt ruotsinkielisen osuustoimintajärjestön Finlands Svenska Andelsförbundin (Andelsförbundet) jäseneksi. ”Metsäliitolla on noin 7000 ruotsinkielistä jäsentä, joten liittyminen tuntui luontevalta. Näiden jäsenten huomioiminen lisää entisestään luottamusta ja yhteistyötä alueilla, joilla Metsä Groupilla on jalostavaa teollisuutta jo olemassa ja myös uusia suunnitelmia tekeillä”, sanoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta. ”Toivotamme
Uuteen tehtävään tarttuessa uteliaisuuden liekki roihuaa. On uuden tiedon, näkökulmien ja ihmisten äärellä. Erilaisia palasia yhdistämällä rakentaa itselleen kokonaiskuvaa ja askeleita eteenpäin. Ensimmäisinä viikkoina Pellervon toimitusjohtajana olen iloinnut ajatuksia herättävistä keskusteluhetkistä, uusien työkavereiden kanssa asioiden pallottelusta ja osuuskunta-aineistoon perehtymisestä. Tutuksi ovat tulleet ihmiset, osuustoiminnan historia, nykytila ja tulevaisuuden odotukset. Samalla tiedostaa, että on alkumatkassa tehtävässään
Gisela Kubon-Gilken ja Juhani Laurinkarin alunperin saksaksi ilmestynyt Osuuskunnat ja kilpailutalous – Kansainvälinen vertaileva instutionaalinen ja sosioekonominen analyysi talouden demokratisoitumisesta on julkaistu Pellervon verkkosivuilla suomenkielisenä pdf-kirjana. Hannes Gebhardin rahasto tuki tekijöitä käännöskustannuksissa. ”Kriisiajat lisäävät keskustelua vaihtoehtoisista talous- ja yhteiskuntamalleista. Tuottava osuustoiminnallinen talousrakenne on pandemian sekä tulo- ja varallisuuseroje kasvun myötä noussut uudelleen keskeiseksi yhteiskunta- ja talouspoliittisen keskustelun
Iso joukko yritysjohtajia ja tutkijoita vetoaa opetus- ja kulttuuriministereihin, että osuustoiminta saataisiin vahvemmin mukaan suomalaiseen kouluopetukseen. Syynä on yhteinen huoli siitä, että osuustoiminnallisten yritysten edustama yritys- ja talousmalli näkyy koulujärjestelmässä nyt erittäin huonosti. Allekirjoittajien joukossa ovat mm. S-ryhmän pääjohtaja Hannu Krook, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Juha Koponen, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Tradekan toimitusjohtaja
Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.
Osuustoiminta-lehden vuosikirjanumeron julkistamistilaisuus järjestettiin 1. syyskuuta klo 9-10. Videolta (1 h 1 min) selviää mm. Miten meni osuustoimintayritysten v. -21? Ketkä kasvattivat liikevaihtoa eniten? Missä jaettiin parhaat bonukset? Mikä oli menestynein osuuskauppa, entä -pankki? Esitysdiat: Osuustoimintayritysten vuosi 2021. Jukka Suvitie, PI-Johtamiskoulu Osuuskauppojen ja -pankkien menestyjät. Pasi Saarnivaara, Kantar Agri Osuustoiminta ruuan huoltovarmuuden tukijalkana. Sari Forsman-Hugg,
Kokkolan, Pietarsaaren, Ylivieskan ja Vaasan talousalueilla toimiva KPO on Suomen parhaiten menestyvä osuuskauppa. Se pärjäsi muita paremmin etenkin liikevaihdon kasvattamisessa, kun kasvuprosentti oli yli yhdeksän prosenttia. Tilinpäätöksiin perustuvassa vertailussa kolmen edellisen vuoden kärkimenestyjä PKO Pohjois-Karjalasta jäi nyt toiseksi. Jos tarkastellaan viimeistä 10 vuotta, PKO on ollut paras viidesti ja KPO kolmesti. OT-Vuosikirjan yritysanalyytikko Pasi
Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna kahdeksalla prosentilla, yli 35 miljardiin euroon. Tämä on selvästi kovempi suoritus kuin taloudessa keskimäärin. Suurimpina vaikuttajina olivat OP Ryhmä, LähiTapiola ja Metsä Group, joilla kaikilla liiketulos oli 400-500 miljoonaa edellisvuotta kovempi. Sen sijaan lihataloilla oli haasteita kannattavuudessaan. Yleisesti käyttäjäomisteisten yritysten kasvu ja kannattavuus paranivat ennätystasolle. Vahva kysyntä, hyvät