Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.
Onko merkkejä kasvun piristymisestä, vai jatkuuko epävarmuus? Entä mitä tämä tarkoittaa yrityksille, osuustoiminnalle ja kotitalouksille?
Suomalaiset osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt palauttivat omistajajäsenilleen vuonna 2024 yhteensä 1,26 miljardia euroa. Summa on uusi ennätys ja osoitus siitä, miten osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt kanavoivat tuloksensa takaisin jäsenilleen. – Yksi osuustoiminnan tuloksen mittari on se, kuinka paljon osuuskunta jakaa hyvää omistajilleen. Yli 1,2 miljardia euroa palautuksina on merkittävä lisä omistajajäsenten arkeen. Tulos kiertää heille
Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.
Finlands Svenska Andelsförbund järjestää osuustoiminnan olemusta luotaavan tulevaisuusseminaarin Turussa 6.11. klo 13-16.30. Se on tarkoitettu kaikille osuustoiminnan parissa toimiville, esimerkiksi osuuskuntien johdolle, hallinnolle, tutkijoille ja kehittäjille. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria osallistujia. Tilaisuus sisältää paneelikeskustelun osuuskuntien kilpailueduista ja opiskelijoiden näkemyksiä osuustoiminnasta. Keynote-puheenvuoro kuullaan ruotsalaisen osuuskunta Lantmännenin johdosta. Päivän päätteeksi julkistetaan Årets kooperativa gärning (vuoden osuustoimintateko). Katso
Budjettiriihi linjasi, että työnhakijalle luodaan parempia kannusteita koko- ja osa-aikaiseen yritystoimintaan. Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko pitää linjausta tärkeänä ja oikeansuuntaisena. – Työosuuskunnat ovat osoittaneet jo aiemmin kykynsä auttaa ihmisiä työhön kiinni vaikeissakin tilanteissa. Nyt meillä on mahdollisuus päivittää tuo toimiva idea vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita, Kokko sanoo. 1990-luvun alussa työttömyys oli historiallisen korkealla. Silloin perustettiin työosuuskuntia.
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo on antanut lausuntonsa valtioneuvoston luonnokseen maaseutupoliittiseksi selonteoksi eduskunnalle. Lausunnossa korostetaan, että osuuskunnat ovat koko Suomessa merkittäviä työllistäjiä, investoijia, yrittäjyyden edistäjiä, palvelujen tuottajia ja yhteisöllisyyden rakentajia.
Luovien alojen osuuskuntien kouluttamiseen keskittyvän Humanistisen ammattikorkeakoulun CreaCoop-hanke järjestää lokakuussa Osuustoiminnan perusteet-verkkokurssin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore ideologiamittaus tarjoaa jälleen kiinnostavaa näkökulmaa suomalaisten arvomaailmaan. Tällä kertaa markkinatalous on noussut mittauksen ykköseksi: yli kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) suhtautuu siihen myönteisesti. Tulokset kertovat vahvasta luottamuksesta yksityisen sektorin kykyyn luoda hyvinvointia.
Uusi vertailu paljastaa Suomen kunnista ne, joissa osuuskunnilla on poikkeuksellisen suuri merkitys paikallistaloudelle. Kärkeen nousee sekä teollisuuspaikkakuntia että pieniä maaseutukuntia eri puolilta maata. Vertailussa on tarkasteltu osuustoimintayritysten liikevaihtoa suhteessa kaikkien yritysten yhteenlaskettuun liikevaihtoon kunnittain. Kärkipaikkaa pitää Äänekoski, jossa osuuskuntien osuus liikevaihdosta on 62 prosenttia. Myös Mänttä-Vilppula, Kemi ja Sipoo nousevat esiin osuustoiminnan vahvoina keskittyminä. –
Pellervon Aamussa pohdittiin, miten osuuskuntien tarkoitus ymmärretään ja miten niitä pitäisi johtaa.
KTM, KM Sanna Saastamoinen väitteli 16.5.2025 Itä-Suomen yliopistossa palvelujohtamisen alalta. Hänen väitöstutkimuksensa tarkastelee osuuskuntien tarkoituksen ymmärtämistä ja sen johtamisen edellytyksiä.
Uusia osuuskuntia perustetaan vuosittain noin 60, myös aivan uudenlaiseen toimintaan.
Vuosi 2025 on YK:n osuustoiminnan vuosi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoisuutta osuuskunnista ja niiden roolista yhteistä hyvinvointia lisäävinä talouden toimijoina.
Tallenne 7.4. lähetetystä webinaarista. Miten osuuskunnat voivat vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteisiin? Entä millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat alan ammattilaisille ja hyvinvointialueille? Mukana: Katso myös OT-lehden artikkeli:
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosikokous nimesi kahdeksan jäsentä erovuorossa olleiden tilalle järjestön 28-henkiseen valtuuskuntaan. Pellervon valtuuskunnan tehtävänä on valvoa ja ohjata järjestön toimintaa sekä edistää osuustoiminnan kehitystä. Uusina tulivat valituiksi Kaustisen osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja, maatalousyrittäjä Kimmo Kuorikoski Kaustiselta ja LähiTapiola Savo-Karjalan hallituksen puheenjohtaja Helena Skopa Mikkelistä. Skopa työskentelee ryhmäpäällikkönä KEHA-keskuksessa. Kolmivuotiselle toimikaudelle valittiin vanhoina jäseninä jatkamaan
Jäsenyritykset voivat hakea itsenäisyyspäivänä jaettevia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä Pellervon kautta. Tällaisen kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnan ohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa ja Suomen Leijonan (SL) ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen mukaan huomattavia siviili- tai sotilaallisia ansioita. Hakeminen tapahtuu postitse, lomakkeet voi ladata sivun alalaidasta. Materiaalin viimeinen lähetyspäivä on torstaina
Uutiskirjeen avulla pysyt ajantasalla Pellervon ja osuustoiminnan kuulumisista.
