Osuuskunnilla menee tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvin. Yritysmuoto on käytössä laajasti hyvin monenlaisilla toimialoilla, mutta Osuustoimintakeskus Pellervon 30. syyskuuta pidetyssä vuosikokouksessa nousi tällä kertaa vahvasti esiin huoli kotieläintuottajien tilanteesta: Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo totesi puheessaan, että näin suuria huolia ei tuottajien keskuudessa ole koettu vuosikausiin.
”Viljasadon määrä Suomessa oli kenties alhaisin koko EU-aikana, mikä on johtanut viljan ja sitä kautta rehun voimakkaaseen hinnannousuun,” kertoi Uusitalo.
Akuutein tilanne on sikasektorilla, mutta kustannusten nousu on dramaattista myös muilla tuotantoaloilla. Neuvokkuutta tarvitaan, jotta suomalainen alkutuotanto pärjää vaikeiden aikojen yli. Osuustoiminta on yhteistyötä, joka toivottavasti auttaa tässäkin haastavassa tilanteessa yksittäistä yrittäjää.
Aluevaaleissa pitäisi puhua osuustoiminnasta
Ilkka Uusitalo muistutti vuosikokouksen osanottajia myös tammikuussa koittavista Suomen ensimmäisistä aluevaaleista, joissa valitaan henkilöt päättämään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Kaikilla näillä aloilla on jo osuustoiminnallista palvelutuotantoa, jopa ensihoidossa. Osuustoiminnan arvopohja on yhteensopiva ihmisläheisen ja inhimillisen palvelun tuottamiseen.
”Siitä, kuinka osuuskuntamallilla voimme kehittää suomalaista yhteiskuntaa, tehtiin viime vuonnakin paljon avauksia. Yhteiskunnallisesti mittavinta saattoi olla asunto-osuuskuntamallin kehittäminen ja liikkeelle lähtö.”
”Toinen ehdokas tälle sijalle on dataosuuskunta-ajattelu: datan hallinta ratkaisee ja käyttäjäomisteisen yrityksen kautta avainresurssi on omissa käsissä,” Uusitalo sanoi.
Hän muistutti myös, että alustatalousosuuskunnat tulevat muodossa tai toisessa. Osuustoiminta löytää isoja asioita yhteiseksi hyväksi.
