Hyvän hallitustyöskentelyn kulmakiviin kuuluu, että hallituksessa on monipuolista osaamista. Se varmistetaan sillä, että jäsenet eivät ole liiaksi toistensa kaltaisia. Tätä täydentää tietysti jäsenten keskinäinen tasavertaisuus ja kokouksissa vallitseva avoin keskusteluilmapiiri.
Näin totesi Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Leena Linnainmaa, jonka Pellervo oli kutsunut tämänvuotiseksi vuosikokousesitelmän pitäjäksi. Jäsenyhteisöjä haluttiin näin muistuttaa jo kaksi vuotta sitten yhteisesti hyväksytystä Sitoumus 2050:stä.
Valtuuskunta linjasi syksyllä 2019 päätöksessään, että osuustoimintayritykset sitoutuvat yhteistyössä kasvattamaan monimuotoista ja tasa-arvoista osuustoimintaa kaikilla päätöksentekoportailla, erityisesti hallituksissa sekä yritysten ylimmässä johdossa.
Toistaiseksi tämän sitoumuksen on omaksi tavoitteekseen ottanut Pellervon jäsenyrityksistä vasta hyvin harva. Siispä oli aika tarkastella, mitä hyötyä monimuotoisuudesta oikeastaan on.
Ihminen agendalle
Leena Linnainmaan mukaan Keskuskauppakamarin kesäkuussa julkaistusta pk-yritysbarometrista käy ilmi, että yli 40 % toimitusjohtajista ei usko yritystensä hallituksessa olevan tarpeeksi osaamista tulevien haasteiden kannalta. Yhtä moni ajattelee, että hallitusjäsenet vaihtuvat liian harvoin.
Tutkimukseen haastateltiin 800 suomalaista toimitusjohtajaa.
”Avainkysymys on, onko yhteisö sellainen, jossa suvaitaan erilaisia mielipiteitä ja tapoja?”
”Ihmisen tulee olla hallitusagendalla. Onko osuuskuntien hallituksissa tarpeeksi ihmisymmärrystä?” Linnainmaa kysyi.
Hän muistutti, että arvot yleisesti ovat maailmassa isossa muutoksessa. Menestyvän yrityksen pitäisi pystyä hallitustyöskentelyssään vastaamaan tähän.
Yksi indikaatio on hallituksen nuorimman jäsenen ikä. Osuuskunnista ei ole olemassa tästä omaa tutkimusta, mutta Yritysbarometrin mukaan pk-yritysten nuorin hallituksen jäsen on keskimäärin 45-vuotias.
Se ei kerro kovin vahvasta monimuotoisuudesta.
