Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
Mitä osuuskunnan säännöissä tulee ottaa huomioon? Miksi niiden laatimiseen kannattaa käyttää reilusti aikaa ja ajatusta? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastasi 23.5. pidetyssä webinaarissa Pellervon lakiasianjohtaja Anne Ekonoja.
Pellervo on saanut uuden yhteisöjäsenen, kun Suomen Seutuverkot ry:n hakemus hyväksyttiin yhdistyksen kesäkuun hallituksen kokouksessa. Yhdistykseen kuuluu yhteensä 46 valokuitua tarjoavaa tai tavoittelevaa toimijaorganisaatiota. Lisäksi sillä on 43 kannattajajäsentä, jotka ovat muun muassa teleoperaattoreita ja muita kaupallisia palveluntarjoajia sekä maakuntaliittoja. Suomen Seutuverkot ry perustettiin vuonna 2001 edistämään laajakaistaisten yhteyksien rakentumista Suomeen. Sen tehtävänä on edistää
Jäsenyritykset voivat hakea Pellervon kautta itsenäisyyspäivänä jaettevia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä.
Kari Huhtala, kooperationsdirektör vid andelslagens centralorganisation Pellervo och vd vid Finlands Svenska Andelsförbund, disputerar på fredag i Villmanstrand vid LUT-universitetets handelshögskola om producentandelslagens förvaltning. Producentandelslagen har en betydande roll i Finlands näringsliv: Deras årliga omsättning är cirka 3 miljarder euro. När man tar med de företag som ägs av dessa andelslag stiger summan till över
Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala väitteli 7. kesäkuuta Lappeenrannassa LUT-yliopiston kauppatieteiden laitoksella tuottajaosuuskuntien hallinnosta. Tuottajaosuuskunnilla on merkittävä asema Suomen liike-elämässä: Niiden vuotuinen liikevaihto on noin 3 miljardia euroa. Kun mukaan otetaan näiden osuuskuntien omistamat yhtiöt, nousee summa yli 14 miljardin. Maatalous- ja metsäosuuskunnat edustavat yhteiskuntakriittisiä sektoreita, joilla on iso merkitys esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja
Osuustoimintatekoa 2025
Mitä sinua puhuttelevaa on jokin osuuskunta, -pankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö äskettäin tehnyt?
Nyt on aika jälleen nostaa nämä teot ja toiminta suuremman huomion kohteeksi!
Lue lisää
Turun AMK kerää parhaillaan tietoja osuuskunnan jäsenten käsityksistä osuuskunnan vastuullisuusstrategiasta.
OT-lehden analyytikkotiimi on käynyt läpi suurimpien osuustoimintayritysten tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2023 sekä verrannut tietoja kilpailijoiden lukuihin.
Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa syvennyttiin osuuskuntien merkitykseen aluetaloudessa ja työnantajina
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja Pellervo toteuttivat 19. huhtikuuta 3,5 tunnin mittaisen osuustoimintawebinaarin. Tapahtuma houkutteli yli 140 osallistujaa, joista suurin osa oli KAMK:n opiskelijoita, tarjoten heille tilaisuuden syventää ymmärrystään osuuskuntien roolista taloudessa ja työmarkkinoilla.
Kiitämme mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnokseen sisältyvästä ehdotuksesta finanssialan asiakasbonusten verotuskäytänteiden uudistamiseksi. Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry (jäljempänä Pellervo) on suomalaisen osuustoiminnan ja osuuskuntien yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Pellervo edustaa laajasti suomalaista osuustoimintakenttää kaikilta toimialoilta. Pellervon jäseninä on yli puolet osuuspankeista ja osuuskaupoista, merkittävimmät keskinäiset vakuutusyhtiöt, valtaosa maa- ja metsätalousosuuskunnista, infraosuuskuntia sekä pieniä osuuskuntia edustavia jäsenorganisaatioita. Osuustoiminta on
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
Osuuskunnat juhlistavat jälleen 6. heinäkuuta Kansainvälistä osuustoimintapäivää. Tämän vuoden teeman ”osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille” mukaisesti osuustoiminnallisilla yrityksillä on tilaisuus esitellä nykyisiä ja historiallisiakin panostuksiaan, joita ne ovat tehneet kestävän tulevaisuuden rakentamisen eteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Pellervossa tehdään selvitystä oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien toimintaan liittyen, sekä selvitetään näiden osuuskuntien yleisyyttä ja lukumäärää. Osana selvitystä kerätään vastauksia aihetta käsittelevään kyselyyn. Opiskelijaosuustoiminta on tärkeä ja erityinen yrittäjyyskasvatuksen muoto, mutta aiheeseen liittyen on vain vähän ajankohtaista tietoa koottuna. Tämän vuoksi jokainen kyselyyn saatu vastaus on tärkeä. Selvitystä varten laaditusta kyselystä on kaksi versiota. Kyselyn
Pellervon Aamussa perjantaina 3. toukokuuta oli vieraana kaksi kokenutta lobbaria – johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki Pellervon, MTK:n ja SLC:n yhteiseltä toimistolta ja EU-yhteiskuntasuhdejohtaja Tytti Peltonen ja Metsä Groupista.
Tallenne 15.4. järjestetystä webinaarista. Mitä perustettavan osuuskunnan jäsensopimuksessa tulee ottaa huomioon? PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja OTM Pauli Keränen kertoo mitä on hyvä käsitellä jäsensopimuksessa.
Vaikka osuustoiminta on vahvasti paikallista, EU on osuuskunnille tärkeä. EU:n yhtenäismarkkinat ovat luoneet taloudellisen alueen, joka edistää kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Tämä hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia. EU tarjoaa myös vaikuttavan yhteistyömahdollisuuden yhteisten suurten haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, talouden kasvu ja digitalisaation myötä tiedon suojaaminen. Jotta EU:n parhaat puolet tulisivat esille, niin kesän Euroopan parlamentin
Pellervolla aloitti 8. huhtikuuta uusi korkeakouluharjoittelija Helena Kykkänen. Pääasiallisena tehtävänään hänellä on selvittää lukioissa, ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa toimivien oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita.
