LähiTapiola vei fuusiohankkeensa päätökseen

Keskinäinen vakuutusyhtiö LähiTapiola kertoo tiedotteessaan saaneensa kaksi vuotta kestäneen fuusiohankkeensa päätökseen. Tapiolan ja Lähivakuutuksen fuusiosta tuli 7.2.2014 kuluneeksi kaksi vuotta.

LähiTapiola aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2013 alussa ja fuusio valmistui lopullisesti, kun yhtiö siirsi alueyhtiöihin yli 6 miljoonaa vapaaehtoista vahinkovakuutussopimusta ja 630 miljoonaa euroa pääomia. Samalla LähiTapiola vahinkovakuutusyhtiöstä siirtyi 457 työntekijää alueyhtiöiden palvelukseen. Nyt LähiTapiola-ryhmä toimii siinä muodossa kuin Tapiolan ja Lähivakuutuksen fuusiota koskevassa perustamissopimuksessa on tarkoitettu.

Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistymisen tavoitteena oli tuoda palvelut mahdollisimman lähelle asiakkaita. Tämän vuoksi LähiTapiolaan on perustettu 19 keskinäistä alueyhtiötä sekä pääkaupunkiseudulla alueyhtiön tapaan toimivan LähiTapiola Pääkaupunkiseudun.

Alueyhtiöt saivat lopullisen muotonsa, kun vuodenvaihteen 2013–2014 liiketoimintasiirroissa alueyhtiöihin siirrettiin henkilöasiakkaiden sekä pienten ja keskisuurten alle 50 henkilön yritysten asiakkuudet, heidän vapaaehtoiset vahinkovakuutussopimuksensa, asiakkaiden vakuutusmaksutuotot sekä pääomat.

Siirto oli mittava, sillä LähiTapiolan alueyhtiöihin siirtyi vakuutusmaksutuottoa noin 328 miljoonaa euroa ja pääomia 630 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi alueyhtiöille siirrettiin yli 6 miljoonaa vapaaehtoista vahinkovakuutussopimusta.

Vuodenvaihteen liiketoimintasiirroissa alueyhtiöihin siirrettiin yli 6 miljoonaa vapaaehtoista vahinkovakuutussopimusta. Tämä vaati runsaasti kulissien takaista työtä. Yhdistymiseen eteen on tehty töitä noin 50 projektissa, ja niissä on työskennellyt useita satoja ihmisiä. Projektien tavoitteena on ollut liiketoimintasiirtojen onnistuminen sekä se, että LähiTapiola toimii fuusiossa sovitulla tavalla.  ”Tämä on yksi alan mittavimmista fuusioista.  Tämä on ollut kaikilta todellinen voimannäyte”, fuusiohanketta johtanut Petri Pitkänen kertoo

LähiTapiolalla on suunnitelmissa kuluvan vuoden aikana lanseerata monia asiakkaille näkyviä asioita, kuten strateginen yhteistyö S-ryhmän kanssa, uudet tuotteet ja uudet verkkosivut.

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje