Vahvaa EU:n tukea tarvitaan lievittämään Venäjän maataloustuotteiden vastaisten pakotteiden vaikutuksia

Venäjän pakotteilla eurooppalaisia maataloustuotteita vastaan on ollut valtavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia Baltian maissa ja Suomessa. Kohdennettu tuki on nyt elintärkeää, varoittavat tuottajaosuuskuntajärjestöt Suomesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta.

Aihe nousi esiin Brysselissä pidetyssä seminaarissa, jonka maiden tuottajaosuuskuntajärjestöt järjestivät. Baltian maat ja Suomi ovat jo pitkään vieneet paljon lisäarvotuotteita Venäjälle, joten tilanne on näille maille erityisen vaikea.

”Venäjän pakotteet unohtuvat helposti, kun uusia haasteita ilmaantuu kuten pakolaiskriisi ja Brexit. Tuottajat ja heidän osuuskuntansa kärsivät pakotteista. Komissio ja korkean tason EU poliitikot eivät ole nähneet tarpeeksi vaivaa auttaakseen heitä”, totesi tilaisuudessa puhunut Tiina Linnainmaa Pellervo-Seurasta.

”Erityisesti Baltian maissa on nähtävissä, että nuoret lähtevät maalta muualle töihin, koska taloudellinen tilanne maatalousalalla on niin huono. Tämä tulee vaikuttamaan tulevaisuuden maataloustuotantoon”, selvensi Edgars Ruža Latvian tuottajaosuuskuntien yhdistyksestä.

”Vaatii aikaa, energiaa ja on kallista löytää uusia markkinoita sekä mukauttaa tuotantoa ja jalostusta niille sopivaksi. Erilaisia EU:n rahoittamia vienti- ja menekinedistämistoimia tulisi suunnitella auttamaan baltialaisia ja suomalaisia toimijoita pääsemään uusille markkinoille”, totesi Roomet Sõrmus Viron maatalouskauppakamarista.

”On suurin tarve kohdennetulle tuelle, joka vastaisi paremmin niitä todellisia taloudellisia tappiota, joita viljelijöille on tullut Venäjän pakotteiden vuoksi syksystä 2014 lähtien. Toistaiseksi EU ei ole onnistunut helpottamaan Baltian ja Suomen viljelijöiden taloudellista taakkaa”, korosti Andreijus Stancikas Liettuan maatalouskauppakamarista.

Osuustoimintaorganisaatiot Baltiasta ja Suomesta kehottavat EU komissiota, neuvostoa ja EU parlamenttia laatimaan ripeästi kohdennettuja toimenpiteitä, joiden avulla osuuskunnat löytävät korvaavia markkinoita ja pysyvät toimintakykyisinä. Ne korostavat, että on tärkeää jatkaa keskusteluja elintarvikepakotteista Venäjän kanssa. Järjestöt ovat lähettäneet kirjeen asiasta komissiolle, neuvostolle sekä Euroopan parlamentille.

Lisätietoja:

Varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa, Pellervo-Seura ry,  tiina.linnainmaa@mtk.fi + 358 405513712

Jaa artikkeli

Lue myös

Ny arbetslivsprofessur vid Åbo Akademi

Åbo Akademi inrättar en ny arbetslivsprofessur vid Handelshögskolan. Professurens fokus kommer att ligga på hållbart entreprenörskap och kooperation inom små och medelstora företag och glesortsutveckling. Den affilierade professuren möjliggörs genom donationer som tillfallit universitetet genom den statliga motfinansieringskampanjen som avslutades i juni.

Tänä vuonna vietetään jo 100. Kansainvälistä osuustoimintapäivää

Perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina osuuskunnat eri puolilla maailmaa viettävät kansainvälistä osuustoimintapäivää (#CoopsDay). 2.heinäkuuta 2022 juhlitaan jo 100. kerran. Kymmenen vuotta sitten vietettiin YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta, joka toi esiin osuuskuntien ainutlaatuisen panoksen maailman kehittämiseen. Vuoden 2022 osuustoimintapäivän tunnuslause "Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa" toistaa tutun kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teeman.

Mari Kokko Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon ja Pellervo Median uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävissään syyskuun 1. päivä. Päätöksen toimitusjohtajanimityksestä teki Pellervon valtuuskunta kokouksessaan Helsingin Pasilassa tiistaina 28. kesäkuuta.