Osuustoiminnan vuosikirja ilmestyi: kooste tuottajaosuustoiminnasta

Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimi laati vuosittaiset yritysanalyysit keskeisistä osuustoimintayrityksistä.

Taistelijan malja kuuluu Valiolle

Suomalainen osuustoiminta selviää tiukasta markkinatilanteesta hyvällä taseella ja tuloksentekokyvyllä. Jota löytyy, sen näytti vuosi 2015.

”Se alkoi elokuussa 2014. Venäjä löi rajan kiinni ja 400 miljoonalle maitolitralle piti löytää uusi osoite. Eihän 45 000 lehmää voinut jättää työttömäksi. Oli korvattava itänaapurin osuudet eri tuotteissa, suurimpana juuston valmistuksen 35 miljoonaa kiloa eli lähes 80 prosenttia sen koko tuotannosta” kirjoittaa ekonomi Jorma Savolainen OT-lehden analyytikkotiimistä.

”Lokakuussa 2014 astui puikkoihin Annikka Hurme, pitkään taloa palvellut ammattilainen. Hänelle ja koko Valion organisaatiolle voi hyvällä omallatunnolla ojentaa vuoden 2015 taistelijan maljan”, Savolainen jatkaa.

Voin ostajiksi keksittiin ranskalaiset leipomot. Pariisilaiset söivät itämaidon croissanteissaan. Teollisuuden hera- ja maitojauhe yrittävät tänä kesänä päästä ensi kertaa kauppojen hyllyille Kiinassa.

Eikä Venäjällä ole lyöty hanskoja tiskiin:

”Elokuuhun 2014 saakka painopisteenä oli markkinointi ja myynti. Nyt toimintaspektri on laajentunut, koska omaa tuotantoa kasvatetaan ja raaka-aine hankitaan Venäjältä.” Näin totesi Valio Venäjän uusi pomo Raul Lönnström (KL 13.4.2016), kirjoittaa Savolainen artikkelissaan.

Tuotekehityksen vauhti on uskomatonta ja kauppa ottaa innovaatiot hyllyilleen. Better Rahkariini on lisä-arvotuote, jonka tavoite on yksinkertaisesti nostaa tuottajalle maksettua hintaa. Jonka putoamista ei ole voitu välttää. Siitäkään huolimatta, että väkeä on vähennetty sadoilla.

”Luottamusjohdolle hatunnosto! Olisi ollut helppoa hetkellisesti tukea tuottajahintaa, koska vahva tase olisi tarjonnut mahdollisuuden järjestää pitoja lainavaroin. Nettotulos 13 miljoonaa euroa plussilla on saavutus, johon kukaan ei vuosi sitten olisi uskonut! Eikä unohdeta, että investointeja suomalaisen maidontuotannon eteen jatkettiin kunnioitettavassa määrin, kruununjalokivenä Riihimäki”, Savolainen kirjoittaa.

OT-lehti tutki suurten suomalaisten osuustoimintayritysten menestystä vuosina 2014-2015.

Liikevaihto reagoi yleiseen taloustilanteeseen. Siitä huolimatta kannattavuus parani. Yli 4 prosentin tasoa oleva nettotulosprosentti on hyvä.

Taseet ovat uskomattoman hyvässä kunnossa. Kärjessä on Tradeka, jonka taseessa pääomapuolella on 89 prosenttia omaa.

Maidon jalostusasteen kohottaminen tarpeen

”Maitoalalla kehitys on ollut mollivoittoista näihin päiviin asti. Maidon tuottajahinnat ovat olleet laskussa ja sen myötä myös meijeriyritysten liikevaihto. Markkinoille pitäisi saada uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotta kurssi kääntyisi”, kirjoittaa toimittaja Antti Äijö OT-lehden analyytikkotiimistä.

Maitotiloista vakavin kriisi koskettaa Suomessa arviolta 20-30 prosenttia. Yleisimmin kyse on aivan viime vuosina investoineista tiloista, joiden talous kärsii tuottajahinnan laskusta. Meijeriosuuskunnista on kriisin kurimukseen ajautunut Kuusamon Osuusmeijeri, jonka kiviriippana ovat juustoyhtiön tuottamat tappiot aikaisemmilta vuosilta.

Kuusamossa odotetaan päätöstä juustotehtaan yrityssaneeraukseen pääsystä. Yrityssaneeraukseen on toukokuussa hakeutunut myös Kuusamon Osuusmeijeri, jonka pääoma kääntyi miinuksen puolelle Kuusamon Juuston saatavien alaskirjauksen vuoksi. Yhteensä näistä on aiheutunut vuosina 2014-2015 noin 4,3 miljoonan euron tappio.

Valion liikevaihto on supistunut muun muassa jalostuksen painopisteen muututtua alhaisen katteen tuotteisiin. Joidenkin kilpailevien kotimaisten meijeriyritysten liikevaihto on ollut lievässä kasvussa, vaikka maitotuotteet maksoivat kaupassa 2015 vuosikeskiarvona 4,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

”Valio onnistui vaikeassa markkinatilanteessa säilyttämään viime vuonna osuutensa kuluttajatuotemarkkinoilla nipin napin. Alhainen hintataso ja korkea teollisuustuoteviennin osuus vaikuttivat siten, että liikevaihto ja maitotuotto jäivät edellisen vuoden tasosta”, Äijö arvioi.

Valio tekee rakennejärjestelyitä muun muassa lopettamalla Tampereen meijerin toiminnan.

Meijereiden väliset erot maidon tuottajahinnoissa ovat viime kuukausina tasoittuneet, kun Valion kilpailijat ovat tiukan markkinatilanteen vuoksi pudottaneet omia tarjouksiaan.

”Tuottajahinnan kehitys on yhä alavireinen, sillä monet Valion omistajaosuuskunnista lopettivat oman lisähinnan maksamisen kesällä.”

Tuottajahintojen tasoittuminen on Äijön mukaan saanut aikaan myös sen, että tuottajien liikehdintä eri meijereiden välillä on rauhoittunut. Vielä vuonna 2015 valiolaiset osuuskunnat menettivät noin sata maidontuottajaa. Uusia tuottajia saivat eniten Osuuskunta Maitokolmio, Osuuskunta Maitomaa ja Arla Suomi yhteistyöryhmän meijerit. Maitoa Valio kertoi menettäneensä vain noin 30 miljoonaa litraa, tämä luku kasvaa kun siirtyjien koko vuoden tuotantomäärät tulevat uusien ostajien keräilyyn.

 

Lihataloilla vaikea vuosi

Lihataloista HKScanin liikevaihto pienentyi edelleen. Liikevaihto oli 1917 miljoonaa euroa, eli vajaa 4 prosenttia pienempi kuin vuonna 2014. Liikevaihdon pienentymiseen vaikutti moni tekijä. Kehno yleinen taloustilanne ja sen seurauksena tullut kysynnän heikentyminen ja Venäjän tuontikiellon aiheuttama ruuhka sianlihamarkkinoilla olivat merkittävässä roolissa. Toisaalta myös HKScanin kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimet pienensivät osaltaan liikevaihtoa.

Atrian liikevaihto kääntyi niin ikään kuuden prosentin laskuun, eli 1340 miljoonaan euroon. Liikevaihdon pienentymisen takana oli Venäjän ruplan kurssin heikentyminen ja Falbygdens-juustoliiketoiminnan myynti Arlalle Ruotsissa. Yleinen taloustilanne ja heikentynyt kysyntä vaikuttivat myös Atrian liikevaihtoon.

”Tulosta painoi lihan ylitarjonta kansainvälisillä markkinoilla ja kuluttajahintojen lasku. Kannattavuuden parantamiseksi päätettiin investoida entistä tehokkaampaan sikaleikkaamoon Nurmossa”, kirjoittaa tutkija Tapani Yrjölä PTT:stä.

Molempien isojen lihatalojen vakavaraisuus heikkeni viime vuonna. HKScanin nettotulos heikentyi merkittävästi. Sitä kuitenkin pienensivät kertaluoteiset erät. Ilman kertaluonteisia eriä tulos kohentui huomattavasti. Silti pitkän aikavälin tavoite (4 % liikevaihdosta) on joka tapauksessa vielä kaukana.

Myös Atrian nettotulos pienentyi lähes puoleen edellisvuotisesta. Nettotuloksen pienennyttyä suhteellisesti liikevaihtoa enemmän, tavoitteeksi asetettu taso (nettotulos 5 % liikevaihdosta) jäi entistä kauemmas. Atrian tulos suhteutettuna liikevaihtoon on kuitenkin alan parhaimmistoa.

 

Kulutuksen kasvu vauhditti vihannesyritysten myyntimääriä

Suomalaiset kuluttivat vuonna 2015 yhä enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Myynnin kasvu oli selvästi muuta kehitystä parempaa.

Kotimaisen vihannestuotannon kasvuvauhti ei kaikilta osiltaan kyennyt vastaamaan kulutuksen kasvuun. Kasvihuonevihannesten tuotanto kasvoi 1 prosenttia paitsi ruukkuvihannekset, joiden tuotanto kasvoi kolme prosenttia. Avomaavihannesten tuotanto laski 10 prosenttia, jota selittää eniten juuresten tuotannon lasku. Muista kasviksista perunan tuotanto laski 11 prosenttia.

Hintojen halpeneminen kiristi kilpailua

”Tuottajahinnoissa kurkun hinta laski, tomaatin hinnat pysyivät ennallaan. Kilpailutilanne on vaatinut kotimaisilta yrityksiltä toiminnan tehostamista ja uusia investointeja tuotannon kehittämiseksi, missä ne ovat onnistuneet varsin hyvin”, kirjoittaa Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala OT-lehden analyysissaan.

Osuustoiminnalliset Närpiön Vihannes (Närpes Grönsaker) ja Ålands Trädgårdshall kasvattivat sekä tuotantoaan että myyntiään vuonna 2015. Niin ikään tuottajaomisteinen Vihannes-Laitila Oy kasvoi vuoden aikana. Merkillepantavaa on, että myynti kasvoi huolimatta kiristyneestä hintakilpailusta.

Närpiön Vihanneksen liikevaihto oli 45,6 miljoonaa euroa, joka on yrityksen historian korkein. Kasvua oli kaikissa tuoteryhmissä. Taustalla olivat viljelyalan merkittävä kasvattaminen rakentamalla uutta kasvihuonealaa yli 5 hehtaaria.

Ålands Trädgårdshallin liikevaihto ylsi 12,4 miljoonaan euroon, jossa oli kasvua edellisvuodesta 9,6 prosenttia. Liikevaihto oli osuuskunnan historian korkein.

Kananmunia syödään ennätysmäärä, tuloksenteko hankalaa

 Suomalaiset syövät nykyisin ennätysmäärän kananmunia. Siitä huolimatta tuloksenteko tuntuu hankalalta ja kulutustrendien muutokset aiheuttavat päänvaivaa pakkaamoille sekä tuottajille.

Kananmunien kulutus ylittää Suomessa 12 kiloa per henkilö rajan tänä vuonna. Määrä on todennäköisesti enemmän kuin koskaan Suomen historiassa.

”Tämän hetken ruoka-/kulutustrendit myötäilevät jälleen tuotantomuodon muutoksia. Osa kuluttajista kaipaa muniltaan muita tuotantomuotoja kuin virikehäkkejä, joissa edelleen yli 60 prosenttia kananmunista tuotetaan”, toteaa tilastollisen dokumenttiprojektin vetäjä, tutkimuspäällikkö Pasi Saarnivaara OT-lehdessä.

Asia ei sinänsä ole ongelma tuottajille tai pakkaamoille, sillä valtaosa tuottajista tuottaa juuri sellaisia kananmunia kuin kuluttajat haluavat ja pakkaamot niitä myyvät, jos trendi meinaa voimistua.

Osuustoiminnallinen Dava Foods teettää munatuotteensa konsernin Ruotsin laitoksella, josta mahdollisuudet kansainvälisille markkinoille on hyvät. Munax on myös tehnyt ahkerasti töitä uusien tuoteinnovaatioiden eteen ja onkin siinä tuloksenteon kannalta jossain määrin kenties onnistunut.

Mikäli tätä pientä pyöreää suomalaista laaturuokaa ei saada kaupattua myös kansainvälisille markkinoille jossain muodossa, on edessä vääjäämättömästi tuottajien pudotuspelit.

”Ongelmana on ennemminkin se, että investointeja on juuri tehty tuottajien toimesta virikehäkkeihin siirryttäessä, eikä niitä ole ehditty maksaa ennen kuin pitäisi lisälainaa hakea. Pakkaamojen taseessakaan ei juuri tällä hetkellä ole liikaa paukkuja jäljellä”, Saarnivaara kirjoittaa.

Lisätietoja:
Riku-Matti Akkanen, toimituspäällikkö (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen@pellervo.fi

Lue lisää Osuustoiminta-lehdestä!
http://otlehti.pellervo.fi/

Lataa linkistä taulukot:

1) Osuuskunnat ja keskinäiset henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt
http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/osuustoimintayritykset2015.pdf

2) Parhaat Osuuspankit ja –kaupat
http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/pankit-ja-kaupat2015/

3) Vastuullisuuden kehitysportaat
http://otlehti.pellervo.fi/vuosikirja/vastuullisuuden-kehitysportaat2015.pdf

Jaa artikkeli

Lue myös

Ny arbetslivsprofessur vid Åbo Akademi

Åbo Akademi inrättar en ny arbetslivsprofessur vid Handelshögskolan. Professurens fokus kommer att ligga på hållbart entreprenörskap och kooperation inom små och medelstora företag och glesortsutveckling. Den affilierade professuren möjliggörs genom donationer som tillfallit universitetet genom den statliga motfinansieringskampanjen som avslutades i juni.

Tänä vuonna vietetään jo 100. Kansainvälistä osuustoimintapäivää

Perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina osuuskunnat eri puolilla maailmaa viettävät kansainvälistä osuustoimintapäivää (#CoopsDay). 2.heinäkuuta 2022 juhlitaan jo 100. kerran. Kymmenen vuotta sitten vietettiin YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta, joka toi esiin osuuskuntien ainutlaatuisen panoksen maailman kehittämiseen. Vuoden 2022 osuustoimintapäivän tunnuslause "Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa" toistaa tutun kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teeman.

Mari Kokko Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon ja Pellervo Median uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävissään syyskuun 1. päivä. Päätöksen toimitusjohtajanimityksestä teki Pellervon valtuuskunta kokouksessaan Helsingin Pasilassa tiistaina 28. kesäkuuta.