POP Pankin Kansalaissuhdanne-ennuste: maakuntien työllisyys kasvaa jo Uuttamaata nopeammin

POP Pankin kansalaissuhdanne-ennuste lupaa vihdoinkin merkkejä Suomen talouden piristymisestä. Työllisyys kohenee, ja maakunnissa työllisten määrä kasvaa nyt jopa Uuttamaata nopeammin, etenkin miesvaltaisilla aloilla.

Suomen talous on piristynyt selvästi, vaikka kasvu jatkuu vaatimattomana. Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.

”Kasvun vetureina toimivat rakentaminen ja yksityinen kulutus. Ensi vuonna kuitenkin hintojen nousu ja kilpailukykysopimuksen mukaiset palkkaratkaisut heikentävät kuluttajan asemaa. Vaikka yksityinen kulutus vielä ensi vuonna kasvaa, sen merkitys kasvun ylläpitäjänä vähenee”, johtaja Timo Hulkko POP Pankista ennustaa.

Työllisten määrä kasvoi kuluvana vuonna pääasiassa rakentamisessa, missä kasvu jatkunee vahvana myös ensi vuonna. Teollisuudessa työllisyyden ei odoteta enää laskevankaan ja myös palveluissa on pientä positiivista virettä ilmassa.

Työllisyys kasvaa tänä vuonna 0,6 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Työllisten määrä kasvaa yhteensä 32 000 henkilöllä. Työttömyysaste asettuu tänä vuonna 8,8 prosenttiin ja ensi vuonna 8,5 prosenttiin.

”Työllisyys kohenee hitaasti, koska talouskasvu on edelleen heikkoa. Kilpailu-kykysopimuksen ja työttömyysturvan muutoksen työllisyysvaikutuksia joudutaan odottamaan vuoden 2018 puolelle”, Hulkko sanoo.

 

Työllisyysluvut nousevat erityisesti maakunnissa ja miesvaltaisilla aloilla

Monissa maakunnissa työllisyys on parantunut koko maata ja jopa Uuttamaata (1,1 prosenttia) enemmän. Esimerkiksi Päijät-Hämeessa työllisten määrä kasvoi lähes 4 prosenttia viime vuonna ja Pohjois-Pohjanmaalla 3 prosenttia.

”Miesten työllisyys on kohentunut viime aikoina ja erityisesti miesvaltaisilla aloilla, kuten rakentamisessa. Vaikka rakentaminen on keskittynyt pitkälti kasvukeskuksiin, ei alalla työskenteleminen ole paikkasidonnaista. Tästä syystä rakentamisella on ollut positiivisia vaikutuksia työllisyyteen suuressa osassa maakuntia”, Hulkko selvittää.

Lisäksi useissa maakunnissa työttömyysaste on laskenut suhteellisesti enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin.

”Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna maakuntien väliset erot työttömyysasteissa ovat kaventuneet. Ilmiötä selittää osaksi alueelliset väestön muutokset, kuten ikääntyneiden henkilöiden poistuminen työvoimasta. Myös erilaiset elinkeinorakenteet, työmarkkinoiden rakennemuutos ja viimeisin taantuma vaikuttavat erojen kaventumiseen.”

 

Yhdelle ryhmälle tiedossa tulonparannusta

Palkansaajien ansiotaso kasvaa vielä tänä vuonna, mutta kääntyy laskuun ensi vuonna. Myös yrittäjien ansiotason nousu hidastuu. Eläkeläisillä tulotaso heikkeni jo tänä vuonna ja sama jatkuu ensi vuonna.

”Yhdelle ryhmälle on kuitenkin luvassa positiivisia uutisia. Kolmen vuoden roisin laskun jälkeen maatalouden yrittäjätulo kääntyy nousuun. Kasvusta huolimatta se jää silti vuosikymmenen alun tasosta. Yrittäjätuloa vetää ylös erityisesti maidon tuottajahinnan nousu ja tuotantopanosten hintojen matala taso”, sanoo Hulkko.

”Vaikka lähes kaikki hinnat nousevat ensi vuonna, kilpailukykypakettiin kuuluvat 515 miljoonan euron veronkevennykset auttavat ylläpitämään ostovoimaa. Pelkona kuitenkin on, että matalat korot vähentävät säästämishaluja ja kotitalouksien velkaantuminen kasvaa entisestään.”

Jaa artikkeli

Lue myös

Kansainvälinen osuustoimintapäivä: Osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille

Osuuskunnat juhlistavat jälleen 6. heinäkuuta Kansainvälistä osuustoimintapäivää. Tämän vuoden teeman ”osuuskunnat rakentavat parempaa tulevaisuutta kaikille" mukaisesti osuustoiminnallisilla yrityksillä on tilaisuus esitellä nykyisiä ja historiallisiakin panostuksiaan, joita ne ovat tehneet kestävän tulevaisuuden rakentamisen eteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.