POP Pankki: Asumisen hinta karkaa käsistä pääkaupunkiseudulla

POP Pankkiliitto selvitti pidemmän aikavälin (1975-2015) asumisen hintaa suhteessa tulokehitykseen ja muuhun kulutukseen.

POP Pankkiliiton mukaan asuntojen hinta on kehittynyt viimeisen 40 vuoden ajan samaa tahtia ansiotasoindeksin kanssa. Asunnot ovat olleet pitkällä aikavälillä keskimäärin saman hintaisia suhteessa tuloihin. Asuntojen hintojen nousutahdissa on vain kaksi selvää poikkeusta: 80-luvun lopun ”kulutusjuhlat”, jolloin asuntojen hinnat nousivat poikkeuksellisen nopeasti ja sitä seurannut 90-luvun lama, jolloin asuntojen hinnat puolestaan romahtivat.

Kotitalouksien perustarpeiden, ruuan ja asumisen, osuus on yhteenlaskettuna pysynyt hyvin vakiona lähellä 40 %:n tasoa kulutusmenoista aina vuodesta 1975 tähän päivään asti. 1980-luvun kulutusjuhlan aikana perustarpeiden osuus kulutusmenoista laski hieman, mutta 1990-luvun lamassa taso palasi jälleen lähelle 40 %.

Ruokaan ja asumiseen käytetty kulutus kääntynyt päälaelleen vuosien aikana. Kun vuonna 1975 elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista oli yli 20 % ja asumisen noin 18 %, niin vuonna 2016 asuminen vei jo lähes 30 % kaikesta kulutuksesta ja elintarvikkeiden osuus oli lähes puolittunut 10 %:n tasolle.

Pääkaupunkiseudulla asumisen hinta karkaa käsistä

Tarkasteltaessa koko maan lukuja jää pääkaupunkiseudun raju poikkeaminen koko maan trendistä huomaamatta. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hintataso lähti 90-luvun laman jälkeen eriytymään ansiotasoindeksistä ja koko maan trendistä. Finanssikriisin jälkeinen matalan kasvun aikakaan ei tuonut pääkaupunkiseudun asuntojen hintatasoon merkittävää korjausta alaspäin, vaan 2010-luvulla eriytyminen on kiihtynyt entisestään.

Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla karanneet ansiotasoindeksiä reippaampaan kasvuun, joten tavallisen palkansaajan on entistä haastavampaa hankkia tarpeitaan vastaavaa omistusasuntoa.
Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnannousun kiihdyttäjänä ovat toimineet myös uusien asunto-osakeyhtiöiden kasvaneet yhtiölainamäärät, jotka ovat alentaneet tarvittavaa oman rahoitusosuuden määrää. Lisäksi asuntosijoittaminen on houkutellut poikkeuksellisen alhaisen korkotason olosuhteissa ja lisännyt kysyntää pienistä asunnoista – myös vuokratukijärjestelmän tukiessa vuokratasoa.
”Nykytilanne herättää kysymyksen, kuinka kestävällä pohjalla asuntojen hintataso on pääkaupunkiseudulla, kun ylikevyt rahapolitiikka alkaa normalisoitua ja asuntolainojen korot lähtevät nousuun”, toteaa Timo Hulkko POP Pankkiliitosta.
Jaa artikkeli

Lue myös

Ny arbetslivsprofessur vid Åbo Akademi

Åbo Akademi inrättar en ny arbetslivsprofessur vid Handelshögskolan. Professurens fokus kommer att ligga på hållbart entreprenörskap och kooperation inom små och medelstora företag och glesortsutveckling. Den affilierade professuren möjliggörs genom donationer som tillfallit universitetet genom den statliga motfinansieringskampanjen som avslutades i juni.

Tänä vuonna vietetään jo 100. Kansainvälistä osuustoimintapäivää

Perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina osuuskunnat eri puolilla maailmaa viettävät kansainvälistä osuustoimintapäivää (#CoopsDay). 2.heinäkuuta 2022 juhlitaan jo 100. kerran. Kymmenen vuotta sitten vietettiin YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta, joka toi esiin osuuskuntien ainutlaatuisen panoksen maailman kehittämiseen. Vuoden 2022 osuustoimintapäivän tunnuslause "Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa" toistaa tutun kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teeman.

Mari Kokko Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon ja Pellervo Median uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävissään syyskuun 1. päivä. Päätöksen toimitusjohtajanimityksestä teki Pellervon valtuuskunta kokouksessaan Helsingin Pasilassa tiistaina 28. kesäkuuta.

Yhteisöjen etäkokouksia koskeva hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi vähäisin tarkennuksin 21.6.2022 hallituksen esityksen yhteisöjen etäkokouksia koskevista yhteisölakien muutoksista. Lakimuutokset tulevat todennäköisesti voimaan 1.7.2022. Etäkokouksia koskeva keskeisin muutos on mahdollisuus pitää osuuskunnan kokous pelkästään etäkokouksena, jos säännöissä niin määrätään.