Svensk Kooperation: osuuskunnat osakeyhtiötä kunnianhimoisempia vastuullisuudessa

Ruotsin osuustoimintajärjestö Svensk Kooperation tarkasteli raportissaan vastuullisuutta ja sen yhteyttä osuustoimintayrityksiin sekä osuuskuntaan yritysmuotona.

Raportti Vastuullisuus – osa osuustoiminnan ydintä vuodelta 2018 pyrki vastaamaan kahteen kysymykseen: onko osuustoimintayrityksillä vastuullisuudessa kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin sijoittajaomisteisilla yrityksillä sekä onko vastuullisuuden huomioiminen sisäänrakennettuna osuustoimintayrityksiin?

Vertailussa 6 osuuskuntaa ja 6 osakeyhtiötä

Tarkasteluun valittiin eri toimialoja ja osuuskunnat ja vertailtavat sijoittajaomisteiset yritykset valittiin samoilta aloilta. Raportissa analysoitiin kuuden osuustoiminnallisen ja kuuden sijoittajaomisteisen yrityksen vuosi- ja vastuullisuusraportteja.

Osuuskunnat olivat kuluttajaosuuskunta Coop, vakuutusyhtiö Länsförsäkringar, maatalouspuolelta Lantmännen, energia-alalta OK ekonomisk förening och OKQ8, asuntopuolta Riksbyggen ja metsäteollisuudesta Södra.​ Vastaavat sijoittajaomisteiset yritykset olivat järjestyksessä Axfood, If, Orkla Foods, St1, Wallenstam ja Stora Enso.​

Otanta tiedostettiin pieneksi, eikä siinä otettu huomioon esimerkiksi perhe- tai valtio-omisteisia yrityksiä. ​

Osuuskunnat vertailussa vastuullisempia

Raportissa arvioitiin vastuullisuuden strategista merkitystä yritykselle sekä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia. Osuuskunnat saivat taloudellinen vastuullisuus pois lukien (siinä arvosanat olivat samat) korkeammat arvosanat (0-3) kaikilta alueilta.

Suurin ero näkyi vastuullisuuden strategisessa merkityksessä, mikä oli osuuskunnilla selvästi​ parempaa. Tämä kävi ilmi esimerkiksi siitä, että​ osuuskunnilla oli selkeät vastuullisuuden​ strategiat ja tavoitteet ja että usein tuotteet ja palvelut oli​ lähtökohtaisesti suunniteltu kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan. ​

Sosiaalisen vastuullisuuden ero johtui lähinnä siitä, että osuuskunnat keskittyivät laajemmin sosiaalisiin kysymyksiin, kun sijoittajaomisteiset yritykset olivat yleensä valinneet vain muutaman kohteen kuten työolot tai taloudellisen tuen oman paikkakuntansa toimintaan. ​

Ympäristökysymyksissä sijoittajaomisteisten yritysten alhaisempi tulos johtui siitä, että pari yritystä osoitti alueella erittäin alhaista kunnianhimoa, mikä heikensi keskimääräistä arviota.

Analyysin mukaan osuuskunnissa tuntui olevan hieman korkeampi tavoitetaso vastuullisuuskysymyksissä. Sijoittajaomisteisten yritysten kesken oli suurta variaatiota, osa teki paljon, osa ei tietyillä aloilla taas erityisesti mitään.

Osuuskunnilla laajempaa ja pitkäjänteisempää vastuullisuustyötä

Osuuskunnissa kuitenkin havaittiin, että vastuullisuus oli kaikilla osa ydinliiketoimintaa ja yritykset työskentelivät laajasti eri vastuullisuusteemojen kanssa. Sijoittajaomisteiset yritykset usein keskittyivät muutamaan valittuun vastuullisuuskysymykseen.

Raportissa pohdittiin, että sijoittajaomisteisten yritysten motivaationa vastuulliseen toimintaan oli lähinnä sijoittaja-arvon kasvattamiseen.

Osuuskunnilla kestävyysaloitteet taas ovat tapa luoda hyötyjä omistajille ja tärkeä osa kestävän toimintaympäristön luomista liiketoiminnalle myös ajan myötä.

Osuuskunnat tekevät mahdollisesti siis kunnianhimoisempaa ja kestävämpää vastuullistyötä, koska sitä ei arvioida vain sen tuottaman tuoton perusteella.

Analyysi kuitenkin myös osoitti, että yhä useammat sijoittajaomisteiset yritykset näkevät tarpeen ottaa huomioon myös muita arvoja kuin pelkän taloudellisen tuloksellisuuden, jotta voivat varmistaa pitkän aikavälin kestävän toimintaympäristön.

Raporttiin kuului myös haastatteluosuus

​Haastatteluja tehtiin 11 sellaiselle henkilölle*, joilla on laaja tietämys ja kokemus osuuskunnista ja vastuullisuudesta​. Toisin sanoen sijoittajaomisteisten yritysten näkökulma jätettiin pois.

Haastateltavia pyydettiin pohtimaan niitä sisäänrakennettuja edellytyksiä, joita osuuskuntamuodolla on kunnianhimoisen vastuullisuustyön toteuttamiseksi, mutta myös osuuskuntien haasteista.

Näin selvisi, että osuuskunnilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka luovat hyvät olosuhteet yrityksille olla vastuullisia ajan myötä sekä edistää toimintaympäristönsä kestävää kehitystä. Näitä ovat esimerkiksi muuhunkin kuin voiton tavoitteluun perustuvien omistajahyötyjen luominen sekä pitkäaikainen lähestymistapa talouteen.

Lisäksi jäsendemokratia ja sen luoma osallistuminen ovat tärkeitä ominaisuuksia ja osuuskunnat voivat auttaa ratkaisemaan joitain merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten kotoutuminen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttäminen​.

Toinen pitkällä aikavälillä myötävaikuttava tekijä on vahva verkosto, joka voi syntyä osuuskunnan jäsenten keskuudessa.  Monet haastateltavat korostivat myös osuuskuntien historiallista roolia vastuullisuuden yleisessä kehityksessä.

Osuuskunnassa vastuullisuus helpompi ottaa huomioon

Yksi syy vahvaan vastuullisuuteen voi olla se, että ympäristön ja paikallisyhteisön huomioiminen on yksi seitsemästä osuustoimintaperiaatetta. ​Monet ruotsalaiset osuuskuntayritykset työskentelevät aktiivisesti sisällyttääkseen ne omiin arvoihinsa.

Toinen selitys voi olla, että koska osuuskuntayritykset ovat tottuneet työskentelemään samanaikaisesti useiden tavoitteiden kanssa, luodakseen jäsenetuja sekä hyvän taloudellisen tuloksen, on myös yritysjohtamisessa helpompaa ottaa huomioon vastuullisuusnäkökohdat.

Samaan aikaan haastattelut osoittivat, että osuuskuntien on vastattava lukuisiin vastuullisuuden haasteisiin varmistaakseen oman organisaationsa kestävyyden sekä kykynsä toteuttaa voimakkaasti ja tehokkaasti kestävän kehityksen aloitteitaan myös jatkossa.

 Osuuskuntien vastuullisuushaasteet

Haastattelujen mukaan taloudellisen tehokkuuden vaatimus ja omistajuusrakenteen monimutkaisuus voivat vaikeuttaa vastuullisuustyön toteuttamista ja koordinointia osuuskunnissa. Osuuskuntien hallinnointi on monimutkaista ja vaatii paljon resursseja. Päätöksenteko koko omistajapohja huomioiden voi olla erittäin aikaa vievää prosessi.

Toinen esille noussut talouteen liittyvä riski on heikko omistajaohjaus ja jäsenten alhainen liiketoimintaosaaminen. ​Yksi haitallinen seuraus osuustoiminnan pitkän aikavälin näkökulmasta voi myös olla, että suurten rakennemuutosten tarpeeseen ei puututa ajoissa. ​

Ulkoisen ohjauksen ja vaatimusten puuttumisen myötä osuuskunnat ovat kyenneet määrittelemään itse paremmin, mitä vastuullisuus heille tarkoittaa, mikä on heikentänyt yritysten vertailukelpoisuutta.

Osuustoiminnalla Ruotsissa kirkas tulevaisuus

Osuustoiminnallisen yritysmuodon katsotaan olevan positiivinen elementti Ruotsin elinkeinoelämässä, jossa se myötävaikuttaa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen vahvaan asemaan.

Osuustoiminnallista omistajuutta pitää raportin mukaan maassa lisätä. Se on kansainvälisestikin melko pienessä roolissa talouselämässä.

Raportin mukaan osuustoiminnan pitää uudistua ja huomioida esimerkiksi yhteisötalouden ja joukkorahoituksen mahdollisuudet sekä nyt käytävä aktiivinen keskustelu osuuskuntamuodon ympärillä. ​

Osuuskuntayrittäjyyttä vahvistavaa toimintaympäristöä tulee edistää ja kiinnittää huomiota, että osuuskuntayritykset ovat edelleen kestävän kehityksen liikkeellepaneva voima.

Yhä useammat yritykset, sekä osuuskunnat että sijoittajaomisteiset, haluavat asettua kestävän kehityksen johtajiksi. Osuuskuntien tulee myös varmistaa, että niiden vastuullisuuspyrkimykset viestitään tehokkaasti.

Lue raportti (ruotsinkielinen).

 

*toimitusjohtaja OK ekonomisk förening Britt Hansson, puheenjohtaja Coompanion Sverige sekä toimitusjohtaja työosuuskunta Serus Gordon Hahn, puheenjohtaja Coompanion, entinen puheenjohtaja HSB, hallituksen jäsen ICA Gun-Britt Mårtensson. Puheenjohtaja Mellanskog Karin Perers, kirjanpitäjä, osuuskuntien erityisasinatuntija Lars Wennberg, ruoka-alan ja kestävän kehityksen konsultti Louise Ungerth, strategiajohtaja Lantmännen Patrik Myrelid. HSB:n kestävän kehityksen ja julkisten asioiden päällikkö Sofia Hagman, taloustoimittaja, Tukholman kauppakorkeakoulun tutkija, keskittyy yritysten hallintoon Sophie Nachemson-Ekwall, toimitusjohtaja Yalla Trappan -osuuskunta Therese Frykstrand, puheenjohtaja COGECA, hallituksen jäsen Lantmännen Thomas Magnusson.

Jaa artikkeli

Lue myös

Cooperatives Europe tyytyväinen komission julkaisemaan Siirtymäpolkuun ”lähi- ja yhteisötalouden” ekosysteemille

Euroopan komissio haluaa, että EU:n yhteisötaloudesta ja paikallisista yrityksistä tehdään entistä kestävämpiä, vihreämpiä ja digitaalisempia. Marraskuussa 2022 sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton julkisti kauan odotetun Siirtymäpolku (Transition Pathway) -asiakirjan. Euroopan osuustoimintajärjestö Cooperatives Europe suhtautuu myönteisesti Siirtymäpolkuun. Se on tyytyväinen komission perusteelliseen kuulemisprosessiin, johon pääsi myös osallistumaan.