Kohtaaminen huipulla lavensi ajattelua

Kohtaaminen huipulla -webinaari kokosi 25. kesäkuuta kolmeksi tunniksi verkkoon ison joukon rajoja rikkovasta tulevaisuusajattelusta kiinnostunutta väkeä niin tieteen, taiteen kuin osuustoiminnankin piiristä.

Pellervon, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Taideyliopiston sekä Taiteenedistämiskeskuksen järjestämässä tilaisuudessa oli kumppanina muun muassa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO.

Webinaarin tavoitteena oli pohjustaa keskustelua tavoista puhua ilmastomuutoksesta kiinnostavasti myös niille, joita se ei ole tähän mennessä koskettanut.

\"Osuustoiminta luo tähän hyvän alustan\", totesi ennakoinnin professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden laitokselta.

Suunnannäyttäminen on osuustoiminnalle ominaista

Nyt järjestetty webinaari oli jo kolmas tällä nimellä koottu tilaisuus. kahdella aiemmalla kerralla mukana ovat olleet tieteen ja taiteen edustajat, mutta nyt mukana oli myös osuustoiminnan näkökulma ´talouden ja yhteisöllisyyden mahdollistajana.

"Maapallon tulevaisuuden näkymä on huolestuttava, mutta lähimmän viiden-kymmenen vuoden aikana voimme tehdä paljon. On kuitenkin muistettava, että arvoja ei voi muuttaa informaatiolla vaan kokemuksilla", pohjusti ilmastokonsultti Sini Harkki.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan ihmistenvälistä luottamusta, suunnannäyttämistä ja näkymää tulevasta.

Luontevaksi jatkoksi tähän avasi professori Anu Puusa, osuustoiminnan kattojärjestö Cooperatives Europen hallituksen jäsen, kuulijakunnalle, miten osuustoiminnan perusluonne on tätä.

"Ideana on, että saavutetaan paljon enemmän yhdessä, mitä ei kukaan kukaan voisi yksin saavuttaa."

Vähän maailmalla julkituotu tosiasia on, että Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Meillä ollaan siis huippuja yhdessä tekemisessä. Juuri siksi myös huoli maapallon tulevaisuudesta on parasta kääntää yhteiseksi toiminnaksi - markkinatalouden periaatteita voimavarana käytten - nimenomaan täällä.

Prologi kohtaamiselle Kolilla

Ilmakehätutkija, akateemikko Markku Kulmala herätteli siihen, että huomisen kysymyksiä esimerkiksi ilmakehän muuttumisen suhteen ei vielä tiedetä. Hän esitteli mittaustuloksia menneiltä vuosilta, jotka toivat esiin huolestuttavia muutoksia:

"Meidän pitää olla valmiita olemaan tuloksellisia hölmöjä. Keinovalikoiman tulee olla laaja."

Biotaiteen läänintaiteilija Antti Tenezt puolestaan muistutti, että taide usein toimii kuumemittarina isoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa:

"Taiteen suurin voima on isoissa horisonteissa ja naiveissakin näkökulmissa."

Tilaisuus päätettiin pienemmissä keskusteluryhmissä, joissa pohjustettiin paitsi yhteistyötä yli tavanomaisten lokeroiden niin myös ensi vuoden kulttuurista hackatonia Kolilla.

Ensi kesänä juhannuksen jälkeen tavoitteena on viettää kansallismaisemassa vuorokauden verran ja luoda kestäviä uusia toimintamalleja muutoksien toteuttamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa koko maapallon hyväksi.

Sami Karhun avauspuhe 25.6.2020

Webinaaritallenne (YouTube kesto 1'52)

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo luovutti tänään eduskunnassa yhdessä jäsentensä kanssa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministerille Talvitielle sekä eduskuntaryhmien edustajille: nykyinen talous- ja yrittäjyysopetus antaa nuorille vajavaisen kuvan taloudesta. Vaikka yli 90 % suomalaisista on jäseninä osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä, vain kolmasosa tuntee yritysmallin.

Osuuskunnat vahvoilla Suomen houkuttelevimpien työnantajien 2025-listoilla

Vuoden 2025 Universumin työnantajatutkimus paljastaa, että osuustoiminnalliset yritykset menestyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tutkimus mittaa vuosittain erikseen eri alojen korkeakouluopiskelijoiden sekä ammattilaisten käsityksiä ihannetyönantajista. Kaupallisen alan asiantuntijoiden kärkikaksikko pysyi muuttumattomana: ykkösenä OP-Ryhmä ja toisena S-Ryhmä.

Osuuskunnat yrittäjyyskasvatuksen ytimessä

Yrittäjyyskasvatus on tärkeä osa opintoja, mutta se ei saa jäädä pelkästään teoriaksi. Todellinen oppi syntyy tekemällä. Suomessa on pitkät perinteet opiskelija- ja oppilaitososuuskunnilla sekä toisella asteella että korkeakouluissa ja tätä vahvuutta kannattaa vaalia. Tällä hetkellä yli 60 oppilaitoksessa on toimiva osuuskunta.

Tilaa uutiskirje