Karhinen patisteli valtuuskunnan iltakoulussa ruokaketjun osapuolia parempaan yhteispeliin

Pellervon valtuuskunnan 3. maaliskuuta pidetyn iltakoulun vieraana oli vuorineuvos Reijo Karhinen, joka alusti Yhteinen ruokapöytä -hankkeesta. Hän toimi Juha Sipilän hallituksen nimeämänä selvitysmiehenä, jolle annettiin kesäkuussa 2018 tehtäväksi koota näkemys suomalaisen ruokaketjun tulevaisuudesta.  

Karhinen julkaisi raporttinsa maatalouden kannattavuushaasteen ratkomisen keinoista viime helmikuussa. Sen ydinviesti oli, että kaikkien ruokaketjun toimijoiden olisi pelattava paremmin yhteen.

Jatkoksi perustettiin Yhteinen ruokapöytä -hanke, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen ruuan arvostusta ja lisätä vientiä. Karhinen kutsuttiin jatkamaan ulkopuolisen asiantuntijan työtään tämän hankkeen vetäjänä.

”Pellervon valtuuskunnalla on myös vahva rooli keskusteluympäristönä, täällä suomalainen ruokajärjestelmä on todella hyvin edustettuna”, Karhinen totesi.

Irti neliraajararrutuksesta!

Hän kertasi, että lähtötilanne ruokaketjun osapuolten välillä oli hyvin paineinen ja jännittynyt. Ohipuhumista ja kuulemattomuutta oli yleisesti ilmassa.

”Edelleenkin pitää päästä irti neliraajajarrutuksesta!” Karhinen sanoi painokkaasti iltakoulun osallistujille. Hänen mukaansa esimerkiksi tiedon hyödyntäminen on yhteisen menestyksen kannalta aivan ehdoton edellytys, mutta datan jakamiseen ei vieläkään olla kovin hyvin valmiita.

Ruokaketjun yhtenäistämisessä on vielä todella paljon tekemistä. Hyvä alku Karhisen mielestä on, että Yhteisessä ruokapöydässä ollaan oltu valmiita aidosti kuuntelemaan.

Samaa mieltä olivat niin SOK:n edellinen pääjohtaja Taavi Heikkilä kuin MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Molemmat kehuivat Karhisen johdolla päästyn hyvään dialogiin.

”Vaikeita asioita pitää ottaa esiin myös jatkossa”, Heikkilä totesi.

Marttila kiitteli, miten hyvin Karhisen raportin asioita oli saatu mukaan jo Marinin hallituksen ohjelmaan.  

Karhisen mukaan visiona on, että suomalainen ruoka tekee hyvää. Vastuullisuus on suomalaisen ruuan kilpailuetu.

”Tiedon hyödyntämiseen olisi valtavat mahdollisuudet, jos oltaisiin vähän vähemmän itsekkäitä. Tuottajien omistama teollisuuden pitäisi olla vähän rohkeampi. Olisi aika unohtaa menneisyyden asenne tiedon panttaamisesta,” Karhinen jyrähti.  

”On satavarmaa, että avoin data tulee olemaan eri bisneksissä aivan ratkaisevassa roolissa heti huomenna. Kenellekään ei pitäisi loppujen lopuksi käydä huonosti.”

Pellervon hallituksen puheenjohtaja Petri Pitkänen muistutti, että järjestön strategian keskeisenä kulmana on toimia osuustoimintaperheen yhteistyö- ja keskusteluforumina. Hän kiitti tässä yhteydessä hallituksen jäsenyydestä luopuvaa Taavi Heikkilää, joka pääjohtajakaudellaan toi S-ryhmän takaisin Pellervon piiriin.

Myönteinen kehitys on vahvasti nähtävissä esimerkiksi ruokaketjun eri osapuolten lähentymisenä ja aitona haluna kuulla ja ymmärtää muita osapuolia. Yhteistyössä kaikki lopulta voittavat. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Mari Kokko Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon ja Pellervo Median uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävissään syyskuun 1. päivä. Päätöksen toimitusjohtajanimityksestä teki Pellervon valtuuskunta kokouksessaan Helsingin Pasilassa tiistaina 28. kesäkuuta.

Salok Osk Pellervon jäseneksi

Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n hallitus hyväksyi 8. kesäkuuta talotekniikan ja teollisuuden asennus- ja huoltotoiminnan yritysten hankintaosuuskunnan Salok Osk:n yhdistyksen jäseneksi. Salokilla on yli 40 jäsenyritystä.