Väinö Tanner 140 vuotta: Osuustoiminnan arvoilla ja periaatteilla suomalaisia juuria

Osuusliike Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner (1881-1966) oli maailman osuustoimintaliikkeen johdossa vuosina 1927-1945, jolloin hän toimi tuolloin Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n puheenjohtajana. Hänen aikanaan määriteltiin ensi kerran kirjalliseen muotoon osuustoiminnan globaali arvopohja ja periaatteet.

ICA:n Wienin kongressissa vuonna 1930 asetettiin tehtäväksi kodifioida kirjalliseen muotoon osuustoiminnallinen käytäntö ja tapakulttuuri. Kysyttiin, että mitkä ovat osuustoimintaliikkeen esikuvan, vuonna 1844 perustetun brittiläisen Rochdalen osuuskaupan, noudattamat osuustoimintaperiaatteet ja mitkä niistä soveltuvat käytäntöön vuosisataa myöhemmin. Perusteellisen työn jälkeen valmista tuli ICA:n Pariisin kongressissa 1937. Osuustoiminnan varsinaiset periaatteet olivat avoin jäsenyys, kansanvaltainen hallinto, ylijäämän palautus palvelujen käytön mukaan ja rajoitettu pääoman korko. Väljemmät lisäperiaatteet olivat poliittinen ja uskonnollinen puolueettomuus, käteismaksu ja valistustyön tekeminen.

Asiakirjaa on vuosikymmenien varrella kahteen kertaan uudistettu ilman, että osuustoiminnan humaanin ihmiskäsityksen ja osuustoimintayrityksen jäsenten tasa-arvoiseen osallistumiseen perustunut ydin olisi muuttunut. Nykyään on voimassa Manchesterissa 1995 vahvistetut osuustoiminnan arvot ja periaatteet. Se on ihmiskunnan suuria asiakirjoja.

Varatuomari Väinö Tannerin syntymästä on perjantaina 12. maaliskuuta 2021 tasan 140 vuotta. Hän toimi Elannon ja ICA:n tehtävien lisäksi myös eri rooleissa mm. Turun Vähäväkisten Osuuskaupassa, SOK:ssa, Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa ja OTK:ssa. Tanner sai osuustoiminnallisen käytännön huippukoulutuksen 1900-luvun alun saksalaisessa osuuskauppaliikkeessä.

Sami Karhu

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto Valtioneuvoston periaatepäätöksestä yrittäjyyteen

Luonnoksessa valtioneuvoston yrittäjyyden periaatepäätökseksi on tunnistettu keskeiset yrittäjyyden edistämisen toimet, joita tarvitaan. Yritysten luottamusta työllistää, kehittää liiketoimintaa ja investoida Suomessa sekä kasvaa ja kansainvälistyä tarvitaan. On myös lisättävä luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa ryhtyä yrittäjäksi. Suomen tulee olla myös houkutteleva ulkomaalaisille työntekijöille ja opiskelijoille.

Tilaa uutiskirje