FFD:n työpajassa etsittiin keinoja ruokajärjestelmän muuttamiseksi kestäväksi kaikille

Miten varmistetaan globaalisti, että vastuut, kulut ja hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti?  Miten muutokseen otetaan tasapuolisesti mukaan ruokajärjestelmän kaikki toimijat ja mitkä ovat suurimmat kehityksen pullonkaulat? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Food and Forest Development Finlandin tiistaina 21.4. järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

FFD hakee konkretiaa

YK järjestää ensi syksynä ruokajärjestelmä huippukokouksen. Tätä varten ympäri maailman järjestetään dialogeja, joissa kerätään syvällisempää näkemystä ja toimenpide-ehdotuksia käsiteltäväksi kansainvälisellä areenalla. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ulkoministeriön kanssa on järjestänyt Suomen kansallisen tason dialogin ja FFD:n tilaisuus oli tästä erillinen, itsenäinen dialogi.

FFD:n fokuksena on löytää ratkaisuja siihen, miten tukea etelän toimijoita muutoksessa ja löytää mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia. Dialogin jälkeen lähtee käyntiin selvitys, jossa kysytään suoraan kehittyvien maiden tuottajilta itseltään mitä he toivovat ja tarvitsevat.

Alustukset pohjustivat pienryhmäkeskusteluja  

Satu Santala Ulkoasiainministeriöstä huomautti alustuksessaan, että ruokajärjestelmä ei ole pelkkää maataloutta vaan vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään. On tärkeä ymmärtää, että ruokajärjestelmään tehtävät parannukset ovat kaikkein vaikuttavimpia ja parantavat monen elämänlaatua.

Videotervehdyksessään Tanzanian Horticultural Association, TAHA:n toimitusjohtaja Jacqueline Mkindi, toi esille yhteistyön ja kumppanuuksien merkityksen pienviljelijöille. Erityisesti tarvitaan kunnollista pääsyä markkinoille ja tietotaidon lisäämistä sekä big datan ja digitalisaation hyödyntämistä.

Emeritusprofessori Markku Kanninen Helsingin yliopistolta muistutti, että ruokajärjestelmästä puhuttaessa puhutaan laajasta metsä-vesi-ruoka-energia -verkostosta. Veden merkitys on hänen mukaansa jäänyt vielä liikaa taka-alalle. Tärkeä on myös muistaa, että pienviljelijät ja ruokajärjestelmä ovat tärkeä osa ilmastokestävien ratkaisujen löytämistä.

Osuuskunnilla tärkeä rooli

YK on määritellyt ruokajärjestelmäkeskusteluille viisi pääteemaa, jotka toimivat myös FFD:n tilaisuuden työpajojen teemoina. Etätyöpajoissa etsittiin ratkaisuja ruokaturvaan ja ravintoon, kulutukseen, luontoystävällisiin tuotantotapoihin, oikeudenmukaiseen toimeentuloon sekä resilienssiin liittyviin haasteisiin.

Työpajojen keskusteluissa osuuskunnat nähtiin hyvänä työkaluna pienviljelijöiden tukemiseen. Tärkeää on muun muassa vahvistaa pientuottajien järjestäytymistä, jotta heidän yhteinen äänensä ja asemansa ruokaketjussa olisi vahvempi. Osuuskunta ei kuitenkaan ole automaattisesti tasa-arvoinen, vaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti naisten asemaan ja heidän tukemiseensa.

Haasteet ratkaistavissa yhteistyöllä

Globaalissa etelässä on paljon haasteita osaamisen, laadun, innovaatioiden, tuottavuuden, alhaisen teknologiatason ja rahoituksen saamisen kanssa. Pitkäkestoiset kaikki hyödyntävät liiketoimintasuhteet, joissa yritykset nähdään ratkaisijoina ja mahdollistajina ovat avainasemassa.

Kansainvälistä sääntelyä tarvitaan silti ja kuten FFD:n toiminnanjohtaja Juha Ruippo huomautti tilaisuuden päätössanoissaan, muutosta tarvitaan ja sillä on jo kiire, mutta muutos voi lähteä vain siitä, että kaikki ihmiset pysyvät mukana.

Leave no one behind.

Työpajojen yhteenvedon ja lisätietoja voi lukea tapahtumasivulta.

FFD on voittoa tavoittelematon kehitysjärjestö, joka on tukenut maa- ja metsätalouden tuottajajärjestöjä ja osuuskuntia Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa vuodesta 2012. Sen jäsenjärjestöjä ja perustajia ovat Osuustoimintakeskus Pellervo, ProAgria keskusten liitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK sekä Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.