Nuoret keskustelivat sitoutumisesta ja osallistumisesta päätöksentekoon

Mitkä tekijät motivoivat nuoria lähtemään mukaan jäsenpohjaisiin organisaatioihin? Tätä pohti joukko nuoria ja muutama varttuneempi Pellervon ja Finlands Svenska Andelsförbundin ruotsinkielisessä webinaarissa 4.11.

Keskustelu toi esille monia hyviä vastauksia. ”Pitää tuntea osallisuutta”; ”täytyy olla myös jotain annettavaa”; ”ilmapiirin tulee olla kannustava”. Yksi panelisteista kiteytti: ”Haluan oppia uutta”. 

Mitä osuuskuntien ja muiden jäsenpohjaisten organisaatioiden tulisi tehdä, jotta nuoret kiinnostuisivat? Webinaarissa peräänkuulutettiin selkeämpää viestintää nuorten suuntaan. Sitä pitää tehdä siellä, missä nuoret ovat ja liikkuvat. Esimerkkinä mainittiin sosiaalinen media ja miksei vaikka telttapaikka festareilla. Nuoret odottavat myös vuorovaikutteista viestintää, ei vain yhdensuuntaista. Organisaatioiden pitää osata kertoa, mitä ne tekevät.  Toimintakulttuurin tulee olla kutsuva ja mukaan ottava. ”Antakaa tilaa nuorille, antakaa heille vastuuta”.

Raaseporilainen laki- ja taloustieteen opiskelija Anita Westerholm toimi webinaarin moderaattorina. Mikä on saanut hänet mukaan vaikuttajaksi? ”Halusin jo nuorena tehdä työtä elinympäristöni parantamiseksi. Olen luonteeltani sellainen, että esitän mielelläni näkemyksiä asioista. Uskon siihen, että me nuoret voimme muuttaa asioita määrätietoisella työllä ja sitoutumisella.” Westerholm uskoo myös, että nuoret tulevaisuudessa näkyvät nykyistä enemmän kansalaisyhteiskunnassa ja organisaatioissa.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kymmenen suomalaisyritystä maailman 300 suurimman joukossa

Kansainvälinen osuustoimintaliitto on jälleen julkistanut World Cooperative Monitorin, nyt 10. kertaa. Laaja selvitys kokoaa globaalisti yhteen osuustoiminnan talousluvut vuodelta 2019 sekä toimialoittain että yleisellä tasolla. Listoille yltäneiden suomalaisten yritysten joukko ei ole muuttunut edellisestä vertailusta. 

Osuuskunta Maitomaa selvitti maidontuotantonsa hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan ensimmäisenä meijerinä Suomessa

Kaikki reilu sata suonenjokelaismeijerin tilaa kattanut laskenta osoitti kivennäismaiden ilmastohyödyt turvepeltoihin verrattuna. Maitomaa laski alkutuotantonsa hiilijalanjäljen viime kesänä. Nyt alkutuotannon lukuun lisättiin turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset, ja selvitystä laajennettiin kattamaan raakamaidon logistiikan sekä meijerituotannon päästöluvut.