EU-tasoinen yritysvastuusääntely etenee – vaikuttaa suurimpiin osuustoimintayrityksiin 

Euroopan komissio antoi 23.2.2022 jo viime kesästä asti odotetun direktiiviehdotuksen yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Ehdotuksen mukaan yritysten on tunnistettava ja tarpeen mukaan puututtava arvoketjuissaan mahdollisesti oleviin ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin haittavaikutuksiin Lisäksi yritysten tulee ehdotuksen mukaan ottaa käyttöön toimiva valitusmenettely, tiedottaa huolellisuusvelvoitteesta julkisesti ja seurata toimintaperiaatteidensa ja toimiensa vaikuttavuutta. Velvollisuuksien laiminlyönnistä määrätään esimerkiksi hallinnollisia sanktioita tai vahingonkorvauksia 

Ehdotuksen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista ja siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Lisäksi EU-tasoisen yritysvastuusääntelyn tavoitteena on luoda unionissa toimiville yrityksille tasavertainen toiminta- ja kilpailukenttä ja välttää yksittäisten jäsenmaiden kansallisesta sääntelystä aiheutuvaa pirstoutumista. Osa EU-maista on nimittäin jo säätänyt omia yritysvastuulakejaan ja EU-direktiivillä pyritään luomaan laajempaa yhteistä linjaa. 

Mitä yrityksiä direktiivi koskee?  

Uusia huolellisuusvelvoitetta koskevia sääntöjä sovelletaan EU-maiden yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää ja yli 150 miljoonan euron maailmanlaajuinen nettoliikevaihto (ryhmä 1). 

Direktiivin sääntöjä aletaan soveltaa kaksi vuotta ensimmäistä ryhmää myöhemmin myös yrityksiin, jotka toimiva ympäristövaikutuksiltaan merkittävillä aloilla (mm. tekstiili sekä metsä- ja maatalous) ja joilla on yli 250 työntekijää ja vähintään 40 miljoonan euron maailmanlaajuinen nettoliikevaihto (ryhmä 2).  

Ehdotus koskee niin yritysten omaa toimintaa kuin niiden tytäryhtiöitä ja arvoketjujakin (eli suoria ja välillisiä vakiintuneita liikesuhteita). Se koskee myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden EU:ssa syntyvä liikevaihto vastaa ryhmien 1 ja 2 kynnysarvoja. 
 
Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) eivät kuulu suoraan ehdotuksen soveltamisalaan. On kuitenkin todennäköistä, että kynnysarvojen alle jäävät yritykset joutuvat noudattamaan huolellisuusvelvoitteen mukaisia toimintatapoja, jos ne haluavat toimia osana kansainvälisiä arvoketjuja.  

Ehdotus sisältää myös toimenpiteitä, joilla tuetaan kaikkia sellaisia yrityksiä, myös pk-yrityksiä, joihin vaikutukset voivat kohdistua välillisesti. Tällaisia toimenpiteitä ovat yrityskohtaisten tai yksityisten verkkosivujen, alustojen ja portaalien kehittäminen ja mahdollinen rahoitustuki pk-yrityksille. 

Mikä muuttuu yritysten näkökulmasta? 

Esitys on monilta osin historiallinen. Yritykset velvoitettaisiin ensimmäistä kertaa huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden alihankintaketjuissa, laiminlyönneistä johtuvien ihmisoikeusloukkausten uhrit voisivat tuoda EU:n kansallisiin tuomioistuimiin vahingonkorvauskanteita ja suuremmilta yrityksiltä edellytettäisiin ilmastosuunnitelmaa liiketoimintamallien saattamiseksi Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi.  

Tavoitteena on, että yrityksille uudet säännöt merkitsisivät oikeusvarmuutta ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kuluttajien ja sijoittajien näkökulmasta ne lisäävät läpinäkyvyyttä.  

Huolellisuusvelvoitteen noudattamiseksi yritysten on: 

  • vietävä huolellisuusvelvoite osaksi niiden toimintaperiaatteita 
  • tunnistettava toteutuneet tai mahdolliset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset 
  • ehkäistävä tai lievennettävä mahdollisia vaikutuksia 
  • eliminoitava tai minimoitava toteutuneet vaikutukset 
  • otettava käyttöön valitusmenettely ja taattava sen toiminta 
  • seurattava huolellisuusvelvoitetta koskevien toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta 
  • tiedotettava huolellisuusvelvoitteesta julkisesti. 
  • ryhmään 1 kuuluvilla yrityksillä on myös oltava suunnitelma sen varmistamiseksi, että niiden liiketoimintastrategia tukee tavoitetta rajata maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. 

Ehdotuksessa yhtiön johdolta edellytetään huolellisuusvelvoitteen käyttöönottoa, sen noudattamisen valvontaa ja sen sisällyttämistä yritysstrategiaan. Yhtiön johdon tulee toimiessaan yhtiön edun mukaisesti ottaa huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisoikeuksiin, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön. Jos yritysjohtajien palkkiot ovat tulosperusteisia, heitä kannustetaan osallistumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. 

Jäsenmaiden tulee valvoa uusien sääntöjen noudattamista ja noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä sakkoja. Lisäksi uhreilla on mahdollisuus ryhtyä oikeustoimiin sellaisten vahinkojen johdosta, jotka olisi voitu välttää huolellisuusvelvoitteen mukaisilla aiheellisilla toimenpiteillä. 

Kerro osuuskuntasi näkemys  

Pellervo, yhdessä jäsentensä kanssa, kannattaa EU-tasoista yritysten kestävää toimintaa koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Osuustoiminnallisesta näkökulmasta direktiiviehdotuksessa ei ole nähdäksemme yritysmuotoon liittyviä näkökohtia, joita tulisi ottaa huomioon. Pellervo tulee kuitenkin antamaan lausunnon direktiiviehdotuksen sisällöstä. 

Osallistumme 9.3. työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään sidosryhmien kuulemistilaisuuteen liittyen EU-yritysvastuudirektiiviin. Jos osuustoimintayritykselläsi on direktiiviehdotukseen liittyviä näkökulmia tai viestiä, jota haluatte valtioneuvoston suuntaan viedä voit välittä viestisi Pellervon lakiasiainjohtaja Anne Kontkaselle: anne.kontkanen@pellervo.fi tai vastuullisuusasiantuntija Hanna Muukalle: hanna.muukka@pellervo.fi 

Proposal for a Directive on corporate sustainability due diligence and annex

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Yhteisöjen etäkokouksia koskeva hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi vähäisin tarkennuksin 21.6.2022 hallituksen esityksen yhteisöjen etäkokouksia koskevista yhteisölakien muutoksista. Lakimuutokset tulevat todennäköisesti voimaan 1.7.2022. Etäkokouksia koskeva keskeisin muutos on mahdollisuus pitää osuuskunnan kokous pelkästään etäkokouksena, jos säännöissä niin määrätään.

Historian ja yhteiskuntaopin opettajat osuustoimintaopissa 

"Osuustoiminnalla on sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Sillä on myös hyvin merkittävä - ja vähän päässyt unohtumaan päässyt - rooli myös Suomen historiallisessa kehityksessä. Siksi tästä talousmallista pitäisi kertoa nuorille", totesi aineettoman pääoman professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. 

Arinalta lahjoitukset Lapin ja Oulun yliopistoille

Arinan hallitus on päättänyt osuuskaupan lahjoituksista Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston varainhankintaan. Arina lahjoittaa yliopistoille yhteensä 175 000 €, euron asiakasomistajaa kohden. Lahjoituksista Lapin yliopisto saa 50 000 € ja Oulun yliopisto 125 000 €, perustuen Arinan jäsenmäärän maantieteellisen jakaumaan. Yliopistot saavat lahjoituksille valtiolta jopa 2,5-kertaisen vastinrahan, joten lahjoituksilla on merkittävä aluevaikutus.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid