Osuuskuntien jäsenyyksien määrä on kasvussa: Vuosianalyysit suomalaisista osuuskunnista ilmestyvät tänään

Epävarmoina aikoina suomalaisten luottamus osuustoimintaan näyttää lisääntyneen: Osuuskunnissa, -pankeissa ja keskinäisissä vakuutusyhtiöissä on jo 7,6 miljoonaa jäsenyyttä. Vuodessa niiden määrä on lisääntynyt 70 000:lla. Kymmentä suurinta osuuskuntaa tarkasteltaessa kasvu näyttää jakautuneen melko tasaisesti. 

Osuuskunnat ovat tasa-arvoiseen omistamiseen ja pitkäkestoisen yhteisen hyödyn tavoitteluun perustuvia yrityksiä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuoden päättyessä 38 miljardia euroa, jossa oli kasvua aiempaan vajaat kahdeksan prosenttia.

Tänään ilmestyvä OT-Vuosikirja 2023 (88 s.) kokoaa jälleen yritysanalyysit ja tulevaisuusvisiot suomalaisista osuuskunnista. Pohja-aineistona on käytetty sekä osuustoimintayritysten tilinpäätöstietoja ja vastuullisuuden raportointia että tuoreita välitilinpäätöksiä. Analyytikkotiimissä ovat jälleen olleet Pellervon Taloustutkimus PTT:n, Kantar Agrin ja Pellervon asiantuntijat sekä joukko taloustoimittajia.

– Suomi tarvitsee pitkäjänteisesti toimivia osuustoiminnallisia yrityksiä, jotka ovat osa suomalaisten arkea, tärkeitä työllistäjiä ja merkittäviä investoijia. On Suomen kehityksen elinehto, että Petteri Orpon hallitus edistää myös osuuskuntien toimintaedellytyksiä toteuttaessaan yrittäjyyden ja omistajuuden kasvua vahvistavaa elinkeinopolitiikkaa, toteaa Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.   

Suomi on maailman osuustoiminnallisimpia maita, jonka taloudellisen edistykseen on osuuskunnilla ollut vahva vaikutus. Osuuskauppojen, -pankkien ja -meijereiden lisäksi Suomessa on edelleen esimerkiksi liki 1300 vesiosuuskuntaa. Tulevaisuuden potentiaalia on paljon esimerkiksi energia-alalla ja hoiva-alan osuuskunnissa.

Yritysveroja 700 miljoonaa vuodessa ja 92 000 työntekijää

Osuuskuntien maksamat tuloverot nousivat viime vuonna ennätykselliseen 700 miljoonaan euroon. Edellisenä vuonna syntynyt ennätys lyötiin 70 miljoonalla eurolla. Yhteensä osuuskunnat ovat tällä vuosituhannella maksaneet tuloveroja Suomessa jo noin 9,5 miljardia euroa. Myös osuuskuntien maksamista palkoista kertyy mittava veropotti: 92 000 työntekijän palkkojen kokonaissumma oli viime vuonna 3,6 miljardia. Se kasvoi viidellä prosentilla ja jokainen työntekijä sai keskimäärin neljän prosentin korotuksen.

Suomeen tehdyt investoinnit muodostavat myös merkittävän osuuskuntien talousvaikutuksen: Pelkästään kahden suurimman toimijan eli S-ryhmän ja Metsäliiton yhteenlaskettu investointitaso ylitti viime vuonna miljardi euroa. Kaikkiaan osuuskuntia toimii Suomessa 3500, joiden koko vaihtelee suuryrityksistä korkeintaan muutaman hengen työllistäviin pieniin osuuskuntiin.

Eniten liikevaihtoaan kasvatti MetsäGroup

Kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2022 jo 28,6 miljardiin euroon. Edellisvuoteen verrattuna kymmenen suurimman liikevaihto kohosi 2,6 miljardilla eurolla ja kymmenellä prosentilla. Eniten liikevaihto kasvoi jälleen Suomen toiseksi suurimmalla osuustoiminnallisella yrityksellä eli Metsä Groupilla, joka kasvatti liikevaihtoaan kuudenneksella ja 960 miljoonalla. 

Liikevaihdoltaan suurin osuustoimintayritys on SOK-yhtymä, jonka liikevaihto oli 8,4 miljardia euroa, jossa oli kasvua 8,2 prosenttia. Kolmanneksi listalla ylsi HOK Elanto, jonka liikevaihto oli 2,4 miljardia ja neljäntenä Valio, jolla liikevaihtoa oli 2,2 miljardia euroa.  

Valio nosti maidon tuottajahintaa viime vuonna 32 prosentilla ja sai vietyä korotuksen tuotteiden myyntihintoihin. Liikevaihdosta lähes 40 prosenttia tulee viennistä.

PKO oli jälleen osuuskauppavertailun voittaja

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO palasi maan parhaaksi osuuskaupaksi, kun 19 alueosuuskauppaa vertailtiin OT-vuosikirjassa viidellä eli liiketoiminnan mittarilla: liikevaihdon ja jäsenmäärän kasvulla, liikeylijäämällä, liikevaihdolla ja omavaraisuudella. Kärkipaikka osuuskauppojen parhaimmuudessa oli PKO:lle jo kuudes viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Pohjanmaalla toimiva KPO on samalla ajanjaksolla saavuttanut kärkisijan kolme kertaa. Viime vuonna se oli paras, mutta tänä vuonnakin viides. Kakkoseksi kiipesi nyt Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoo ja kolmanneksi nousi pohjoissuomalainen Arina.

PKO pärjäsi kaikkia muita osuuskauppoja paremmin liiketuloksen suhteutuksella liikevaihtoon. Sen liiketulos oli 4,3 prosenttia liikevaihdosta, lähelle samoja lukuja pääsi vain kainuulainen Osuuskauppa Maakunta, muiden ollessa selvästi kauempana. Muilla mittareilla PKO ylsi tasaisesti kiitettävään suoritukseen.

Osuuskauppa Arina nousi mitalikolmikkoon viime vuoden seitsemänneltä sijalta, muun muassa koska se oli osuuskauppojen paras tuottamaan liikeylijäämää suhteessa liikevaihtoonsa. Samalla Arina siirtyi maan kaikkein suurimpien osuustoimintayritysten listalla sijalle 10. ja sen liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa miljardin euron rajan.

Pitkälle on tultu, sillä parikymmentä vuotta sitten Arinan liikevaihto oli vain viidenneksen tästä. Neljännen sijan vertailussa saavutti PeeÄssä, ja viime vuoden mestari KPO sijoittui viidenneksi.

Kaikki 19 osuuskauppaa onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan. Pienimmilläänkin kasvu oli neljän prosentin luokkaa Koillismaalla. Yhteensä alueosuuskauppojen liikevaihto on jo lähes 13 miljardia euroa, vuoden takaisesta kasvua 1,1 miljardia.

Jokainen osuuskauppa kasvatti myös omia pääomia, mikä tarkoittaa jäsenten omistuksen kasvua kaikkialla. Omat pääomat kasvoivat osuuskaupoilla yhteensä edellisvuoden tapaan yli 200 miljoonalla. Osuuskauppojen yhteenlaskettu omavaraisuus niin ikään parani ja on erittäin korkea, 76 prosenttia. Korkojen noustessa epävakaassa maailmantilanteessa hyvä omavaraisuus luo vakautta ja turvaa.

Osuuskauppojen yhteenlaskettu tase on jo 6,3 miljardia. Tästä velatonta pääomaa osuuskaupoilla on huimat 4,7 miljardia. Taloudelliset lähtökohdat osuuskaupoilla ovat siten edelleen todella hyvät ottamaan vastaan eteen tulevia poikkeustilanteita.

Parhaat osuuspankit Ylä-Uudeltamaalta, Alavuden seudulta, Vehmersalmelta ja Kuortaneelta

Lähes kaikkien pankkien kannattavuus parani Suomessa vuonna 2022. Osuustoiminnalliset pankit eivät eronneet tuloksentekokyvyssään liikepankeista ja niiden tulevaisuudennäkymätkin ovat hyvät: S-Pankki arvioi tuloksensa kohenevan 2023 vähintään 50 prosentilla. OP Ryhmän puolivuotistulos 2023 oli 145 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.

Osuustoiminnallisia pankkeja oli viime vuoden päättyessä Suomessa 130 kappaletta. Niiden joukossa oman kokoluokkansa parhaimmiksi liiketoiminnan kasvattajiksi vuoden 2022 tuloksilla sijoittuvat Ylä-Uudenmaan OP Orimattilasta, Alavuudelta käsin toimiva Sydänmaan OP, Vehmersalmen OP ja Kuortaneen OP. Vertailussa on huomioitu liikevaihdon, taseen ja jäsenmäärän kasvu sekä pääoman tuotto ja vakavaraisuuden aste.

Suurimpien pankkien ryhmä (Tase>600m€)

  1. Ylä-Uudenmaan OP
  2. Kainuun OP
  3. Lounaismaan OP

Toiseksi suurimpien pankkien ryhmä (Tase 200-600m€)

  1. Sydänmaan OP
  2. Maaningan OP
  3. Nakkila-Luvian OP

Kolmanneksi suurimpien pankkien ryhmä (Tase 110-200m€)

  1. Vehmersalmen OP
  2. Kronoby Andelsbank
  3. Ylitornion OP

Pientenpankkien ryhmä (Tase alle 110m€)

  1. Kuortaneen OP
  2. Kerimäen OP
  3. Yläneen OP

Isojen sarjan voittajan Ylä-Uudenmaan OP:n kasvu saavutettiin fuusioiden avulla, kun Askolan, Kärkölän, Pukkilan, Mäntsälän ja Orimattilan Osuuspankit yhdistyivät viime vuoden lopussa. Neljä pienempää pankkia sulautuivat Orimattilan Osuuspankkiin ja samalla pankki sai uuden nimen.

Toiseksi suurimpien pankkien voittajan takana oli niin ikään fuusio: Peräseinäjoen OP sulautui Alavuden Seudun OP:hen. Kolmanneksi suurimpien ryhmässä Vehmersalmella kaikilla mittareilla oltiin kiitettävän puolella, ainoastaan vakavaraisuus oli pankkien keskikastia. Tosin yli 30 prosentin vakavaraisuutta voidaan silti pitää eurooppalaisittain äärimmäisen hyvänä.

Lue OT-Vuosikirjan 2023 artikkeleita:

Inflaatiosta enemmän hyötyä kuin haittaa
Osuustoimintayritysten maksamat verot edelleen kasvussa
Jäsenille jo lähes miljardin euron palautukset
Parhaat osuuskaupat
Parhaat osuuspankit

Jaa artikkeli

Lue myös

10 suomalaista maailman 300 suurimman osuustoimintayrityksen joukossa

Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023  laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.

EU:n yritysvastuudirektiivin sisällöstä yksimielisyys

Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.