Osuuskunta Maitomaa laski tilojensa hiilijalanjäljen – kelpo tulos kannustaa parhaiden käytänteiden jakamiseen

Pohjoissavolainen Maitomaa selvitti kaikkien tuottajiensa tilakohtaiset maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöt. Meijerin tavoitteena on maitoketju, jonka hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

Osuuskunta Maitomaan hiilijalanjäljen laskenta valmistui kesän aikana alkutuotannon osalta. Laskenta kattaa koko tuotantoketjun pellolta aina lypsettyyn maitoon saakka. Tulokseksi saatu 1,01 CO2e kg maitolitraa kohden on laskennan suorittaneen Envitecpolis Oy:n johtavan asiantuntijan Senja Arffmanin mukaan hyvä ja uskottava luku.

– Tulos kertoo, että Maitomaan tuottajatiloilla moni asia tehdään jo hyvin. Vaihteluväliä tilojen välillä on siinä, mistä päästöt syntyvät. Verrattain hyvää tulosta voidaan siis parantaa edelleen, Arffman selvittää.

Laskennassa kartoitettiin meijerin kaikkien maidontuottajien toiminnasta ja tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Samalla selvitettiin Maitomaan raakamaidon litrakohtaiset päästöt.

– Tilakohtainen luku ei perustu arvioihin eikä keskiarvoihin vaan kunkin tilan yksilölliseen toimintaan. Tulos kertoo Maitomaan maidontuottajien todellisen hiilijalanjäljen, ei valikoidun joukon tai yksittäisten tuottajien lukuja, Arffman painottaa.

Hiilitietoisuus taloudellisuuden tukena

Suonenjokelaisen meijerin maidontuottajia on yhteensä reilu sata ja tilat sijaitsevat ympäri Savon ja Karjalan maakuntia. Laskennassa paljastui, että hiilipäästöjen määrä ei välttämättä liity esimerkiksi tilan kokoon.

– Usein päästöt ja talous kulkevat käsi kädessä. Monella tilalla on tehty toimenpiteitä, jotka pienentävät päästöjä satokiloa tai tuotettua maitolitraa kohti. Kun peltosato on panoksiin nähden hyvä, päästötkin ovat suhteessa pienemmät. Maitomaan tilojen hyvät lypsymäärät kertovat, että lehmien hyvinvointiin, eläinten valintaan ja ruokintaan satsaaminen on onnistunut, Arffman kertoo.

Maitomaa on ansainnut kansainvälisen Welfare Quality® -sertifikaatin. Tiloilla lehmien hyvinvointia valvotaan säännöllisesti mittausmenetelmän ”edistyksellisen” arvosanan mukaisesti.

Tulossa lukuja tölkityksestä ja turvepelloista

Maitomaan toimitusjohtajan Markku Iivosen mukaan hiilipäästöjen lähtötason tunteminen on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää.

– Maidontuotanto ei muutu hiilineutraaliksi tiedossa olevin keinoin. Hiilijalanjäljen selvitys on työkalu, jonka avulla alamme tuottajien kanssa tavoitella pienempiä hiilipäästöjä. Yhdessä tekemällä ja parhaita käytänteitä jakamalla saavutamme merkittävimmät tulokset, Iivonen määrittelee.

Seuraavaksi Maitomaa selvittää maitoketjun hiilipäästöt tölkitettyyn maitoon saakka. Käynnissä on myös laskenta, jossa tutkitaan tilojen turvepeltojen osuuksien sekä maankäytön muutosten vaikutuksia hiilijalanjälkeen. Maitomaan tilat sijaitsevat Itä-Suomen alueilla, joissa turvepeltoja on verrattain vähän.

– Alustavien tulosten mukaan kivennäismailla sijaitsevien tilojen hiilipäästöt ovat merkittävästi pienempiä kuin turvepelloilla sijaitsevien. Odotamme mielenkiinnolla, mitä laskennan seuraavat vaiheet kertovat maitoketjumme luvuista, Iivonen paljastaa.

Envitecpolis Oy toteutti laskennan kansainvälisellä Cool Farm Tool -laskentaohjelmistolla, joka perustuu Euroopan komission määrittelemään tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevaan ohjeistukseen sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n laskentametodologiaan.

Osuuskunta Maitomaa on itsenäinen, Suonenjoella toimiva meijeri. Vuodesta 1915 saakka toiminut meijeri jalostaa vuosittain 75 miljoonaa litraa lähimaitoa raejuustoksi, voiksi, nestemaidoksi, jogurteiksi ja UHT-tuotteiksi. Maitomaa valmistaa myös kauratuotteita. Omien tuotteidensa lisäksi Maitomaa tekee sopimusvalmistustuotteita muun muassa Olville. Maitomaalle on myönnetty lehmien hyvinvointia mittaava Welfare Quality® -sertifikaatti. www.maitomaa.fi

Jaa artikkeli

Lue myös

Ny arbetslivsprofessur vid Åbo Akademi

Åbo Akademi inrättar en ny arbetslivsprofessur vid Handelshögskolan. Professurens fokus kommer att ligga på hållbart entreprenörskap och kooperation inom små och medelstora företag och glesortsutveckling. Den affilierade professuren möjliggörs genom donationer som tillfallit universitetet genom den statliga motfinansieringskampanjen som avslutades i juni.

Tänä vuonna vietetään jo 100. Kansainvälistä osuustoimintapäivää

Perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina osuuskunnat eri puolilla maailmaa viettävät kansainvälistä osuustoimintapäivää (#CoopsDay). 2.heinäkuuta 2022 juhlitaan jo 100. kerran. Kymmenen vuotta sitten vietettiin YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta, joka toi esiin osuuskuntien ainutlaatuisen panoksen maailman kehittämiseen. Vuoden 2022 osuustoimintapäivän tunnuslause "Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa" toistaa tutun kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teeman.

Mari Kokko Osuustoimintakeskus Pellervon uudeksi toimitusjohtajaksi

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Mari Kokko on valittu Osuustoimintakeskus Pellervon ja Pellervo Median uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävissään syyskuun 1. päivä. Päätöksen toimitusjohtajanimityksestä teki Pellervon valtuuskunta kokouksessaan Helsingin Pasilassa tiistaina 28. kesäkuuta.