Helmikuun Pellervon Aamussa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro sekä kestävää taloutta ja osuustoimintaa Helsingin yliopistolla tutkiva kauppatieteiden tohtori, yliopistotutkija Taneli Vaskelainen keskustelivat siitä, miten tasapainotella jäsenten parasta ja yhteiskunnallista vastuunkantoa.
Aihe oli haastava, mutta hyvästä ristiriidasta syntyi hyvää keskustelua. Koska osuuskunta on jäseniään varten, vastuullisuus näyttäytyy erityisesti suhteessa jäsenetuun. Kummatkin olivat yhtä mieltä siitä, että historiallisesti osuuskunnat ovat olleet vastuullisuuden edelläkävijöitä, mutta nykyään erottuminen on vaikeampaa. Se, että joku osuustoimintaperiaate on olemassa, ei vielä tarkoita mitään käytännössä.
Osuuskunnilla on Puron mukaan vielä parannettavaa, mutta maailmassa, jossa ihmiset ovat kiinnostuneita mihin yritys maksaa veronsa ja mitä tekevät voitoillaan, on osuustoiminnalla uniikki mahdollisuus olla mukana. Kaikki yritykset toki pyrkivät kuuntelemaan asiakkaitaan, mutta osuuskunnalla on ehkä parempi mahdollisuus saada tietoa jäseniltään.
Vaskelainen myös muistutti, että osuuskunta edustaa enemmän kansanvaltaa kuin rahanvaltaa ja on lähtökohtaisesti moniäänisempi kuin osakeyhtiö. Ainakin periaatteessa yhteinenkin hyvä määritellään ison joukon, ei vain muutaman sijoittajan kesken.
Voiko jäsenetu ja yhteiskunnan etu olla ristiriidassa?
On tärkeää miettiä mitkä ovat ne keinot, joilla yritysvastuu konkretisoituu osuuskunnissa. Vaskelaisen mukaan yksi on voitonjako, toinen ja keskeisempi on miten tuotteita tuotetaan. Hän toivoisi yrityksiltä enemmän paukkuja lainsäädäntöön vaikuttamiseen, sillä ei ole vastuullista mennä suoraan jäsenetua vastaan. Mutta vastuullisuutta voi edistää tukemalla säädöksiä kaikille markkinaosapuolille, jolloin suhteellinen kilpailuetu ei huonone tai jopa paranee, jos muutosta ennakoi. Yritykset yleisemmin vastustavat kuin edistävät erilaista sääntelyä. Se sattuu lompakkoon ehkä lyhyellä tähtäimellä, mutta olisi aidompaa vastuullisuutta.
Puron mukaan yksinkertaistettu näkemys osuuskunnassa on, että jäsenet päättävät ja jos he ovat eri mieltä yhteiskunnan edusta niin tämä etu väistyy. Tietysti osuuskunnan kannattaa ajaa myös yhteiskunnallisia tavoitteita laajemmin, koska asiakkaat ja yhteistyökumppanit odottaa tietynlaista toimintaa ja näin ollen siitä on taloudellista hyötyä. Puro kuitenkin muistutti, että yritykset ovat osa yhteiskuntaa ja meillä on yhteinen maapallo ja jokaisella on vastuu, että se säilyy seuraaville sukupolville. Riippumatta mitä yksittäiset jäsenet tai jäsenryhmät ajattelevat.
Jäsenet saattavat odottaa jopa enemmän vastuullisuutta yrityksiltä kuin mitä ne nyt tekevät. Tradeka on Puron mukaan onnellisessa tilanteessa, että jäsenten vastuullisuustavoitteet ovat pidemmälle meneviä ja johto lähinnä yrittää tasapainotella taloudellisten raamien kanssa.
Vastuullisuus on dialoginen prosessi
Vastuullisuuteen liittyy usein ristiriitaisiakin tavoitteita. Vaskelainen huomautti, että nimenomaan yhteinen dialogi ja keskustelu vastuullisuudesta on tärkeä osa sen edistämisestä. Tapahtuu se sitten yrityksen sisällä tai yritysten kesken.
Puro ja Vaskelainen haluavat nähdä kilpailuetua osuustoimintamuodossa erityisesti kestävän talouden edistämisessä. Osuustoiminnan kuudennen periaatteen mukaan osuuskuntien tulisikin tehdä yhteistyötä toisten osuuskuntien kanssa ja kestävyyden edistäminen laajemmin yhteiskunnassa olisi luonnollinen tehtävä.
Puro kuitenkin muistutti, että ei pidä sortua osuustoimintaromantiikkaan. Ei tehdä asioista niin yksinkertaisia, että kun valitaan yritysmuodoksi osuuskunta niin vastuullisuusasia on sillä selvä. Osuuskunnilla on hyvät mahdollisuuden tehdä kestävyydestä kilpailuetu, mutta se pitää konkreettisesti laittaa toimeen.