- /
Uutiset
Selvitys osuustoimintapohjaisista energiayhteisöistä: koulutusta, tiedotusta ja tutkimusta tarvitaan nopeasti
Osuustoiminnalliset energiayhteisöt kärsivät toimintaympäristössään tunnettuuden puutteesta. Asiaa tutki Kristiina Oinonen Itä-Suomen yliopiston kandidaatintutkielmassaan. Se osoittaa yksilön ja yhteisön asenteiden vaihtelevan osuustoimintaa tai uusiutuvaa energiaa kohtaan. Oinosen loppupäätelmä on , että monitasoinen koulutus ja tiedotus paikallisista osuustoiminnallisista energiayhteisöistä edistäisivät Euroopan unionin tavoitteita energiaomavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja ilmastotavoitteista. Vähän tunnettu asia Energiayhteisöt ovat uusi ja vähän tunnettu toimintamalli. Oinosen
Järjestö
Osuuskunnat huomioitava EU-sääntelyssä
Suomalaiset osuuskunnat, kuten muutkin yritykset, tarvitsevat kohtuusääntelyä. Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo toivoo, että osuuskuntamuoto huomioidaan sääntelyssä tasapuolisesti muiden yritysmuotojen rinnalla. Huolena on, että osuuskuntien huomiotta jättäminen EU-tasolla johtaa sääntelyn kirjavuuteen kansallisella tasolla. Tästä seuraa kohtuutonta kilpailuvääristymää eri maissa toimivien osuuskuntien kesken. – Keskeinen viestimme on, että EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.
Mari Kokko: Kansantalouden lukutaito vaatii kohennusta
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko vaatii, että yläkoulun ja toisen asteen opetuksen käyttöön luodaan kansantalouden tietopaketti. Tällä hetkellä puuttuu sellainen ajantasainen, päivittyvä materiaali, jota opettajat voisivat sujuvasti hyödyntää. Kokko osallistui perjantaina Historian ja yhteiskuntaopettajien liiton (HYOL) tapahtumaan Tamperella, jossa ideoitiin Kokon johdolla tietopaketin sisältöä ja hyödynnettävyyttä. Tällä hetkellä opettajat hakevat tietoa eri lähteistä ja
Pellervo hakee korkeakouluharjoittelijaa
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo etsii korkeakouluharjoittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen sopimuksen mukaan alkaen maalis-toukokuussa 2024. Harjoittelun kokoaikainen kesto on 2-3 kuukautta, mutta työtunnit voi jakaa haluamallaan tavalla 20-37,5 viikkotunniksi.
Harjoittelijan tehtävänä on selvittää lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita.
Tapahtumat
Kansainvälinen osuustoimintapäivä
Heinääkuun ensimmäisenä lauantaina vietettävänä osuustoiminnan juhlapäivänä osuuskuntien kautta maailman toivotaan tuovan esille sitä, miten ne rakentavat parempaa ja kestävämpää maailmaa. Sosiaalisessa mediassa tapahtumien aihetunnisteena on #CoopsDay.
Maaseutuparlamentin tietoisku: Kuituosuuskunnat maaseudun yrittäjyyden ja työnteon edistäjinä
Tietoisku osuuskunnasta maaseudun asukkaiden työkaluna hankkia alueelleen valokuituverkko. Vetäjänä Pellervon Kari Huhtala.
Vastuullisuus
Metsä Groupin uudistava maankäyttö tähtää luonnon tilaa vahvistavaan kulttuurimuutokseen rakennetussa ympäristössä
Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.
Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
OP Ryhmä ja WWF aloittavat yhteistyön luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
Kolmivuotinen laaja yhteistyö WWF:n kanssa on osa OP Ryhmän luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtäävää vastuullisuustyötä. Suomen suurimpana finanssialan toimijana OP nåäkee tärkeäksi panostaa oman ja asiakkaidensa työn lisäksi yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa.
Blogit
Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen
Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.
Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa
Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.
Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
Videot
Omistajan tahto hallitustyöskentelyssä – Pellervon Aamu -tallenne (46 min)
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
Osuuskunnan säännöt -webinaaritallenne (57 min)
Mitä osuuskunnan säännöissä tulee ottaa huomioon? Miksi niiden laatimiseen kannattaa käyttää reilusti aikaa ja ajatusta? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastasi 23.5. pidetyssä webinaarissa Pellervon lakiasianjohtaja Anne Ekonoja.
Tallenne: Jäsensopimus osuuskunnassa – Perustaisinko osuuskunnan? -webinaari (kesto 1 h)
Tallenne 15.4. järjestetystä webinaarista. Mitä perustettavan osuuskunnan jäsensopimuksessa tulee ottaa huomioon? PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja OTM Pauli Keränen kertoo mitä on hyvä käsitellä jäsensopimuksessa.